Mag. Carl. Meurlingille, hänen poikansa Kummilta, 1779

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mag. Carl. Meurlingille, hänen poikansa Kummilta, 1779.

Kirjoittanut Henrik Achrenius


Herra Caarle Kalajassa
Meidän mestari totinen!
Vaikka pojan ponnistella
Olet oikein osannut,
Ällös tuosta turpumahan
Kovin rumasti rupia.
Kyllä lapsi laadullinen
Sun on poikas’ oivallinen;
Suokohon Suurin Tekiä,
Iso Luoja luvatkohon
Menestystä melkiätä,
Kaunihinta kasvantota!
Kyllä veljeni väleen
Sinä sievästi alotat;
Aika nähdä antakohon,
Juuri julki saattakohon,
Jos olet uros uhea,
Lasten taata taitavainen.
Ett’ on kätkyt kerennynnä,
Kannettunna kamarihis’,
Sinä siirry karsinahan,
Ole oinasten parissa,
Viikko viitinen esinnä,
Kukatiesi kuutinenni,
Lehti-kerput kelvolliset
Karsinahas’ kannatuta.
Anna Akkasi ihanan
Caisan katalan levätä,
Tultua sinun tupahas’,
Saksan maalta marsittua!
Puuro-kupit kuljetuta,
Talkkuna-vadit talista
Lähelle lepo-sioa,
Ämmäs’ äkeän etehen,
Että tulis’ entisellen,
Kostusi koko hyväksi,
Ulos oinahan otattas’
Päästäs’ Pässin karsinasta.
Poika pieni pikaisesti
Kapaloista kasotkohon,
Jotta joutus’ juoksemahan
Kummin tykö kulkemahan!

Henrik Achrenius.


Lähde: Topelius, Z. 1831: Suomen Kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja. Viides osa. S. 60–65. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 7.1.2007. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja 1 [numerointi ilmeisesti virheellinen]. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/topelius/skvr5_1831_rdf.xml.