Matti Pohton murhasta
| Matti Pohton murhasta. (Virsikirjan N o 395 v. 5 jälkeen.) Kirjoittanut Pietari Mansikka |
- Tapahtuis se tapon kautta
- Jos sallimus siihen auttaa,
- Tahi muissa vaikehissa vaarois’,
- Kylissä, teillä tai teiden haarois’,
- Kyllä Jesus sieluni perii
- Koska henki ruumiista erii.
- Toisin käypi pännä käissä,
- Toisin mieli miehen päässä,
- Toisin luonto luonnistuupi,
- Toisin järki toimittaapi,
- Kun on ihminen iloisa
- Paitsi mielettä pahatta.
- Riemu rinnan nosteleepi
- Sydämmen sytytteleepi;
- Vaan ei varsin murha-mielin
- Paljon pistellä pahalla:
- Ei käy laulua ladonta
- Runo-virttä viiltäminen,
- Kun on murhe kullakihin,
- Paha mieleni minunkin,
- Murha-työtä muistellessa
- Kauheata katsellessa
- Tuota kun on kuultununna
- Saatu tietoa samasta,
- Kust’ on vuosi jo kulunna
- Hiukan päälle hiihtynynnä.
- Tuli tänne tuonempanta
- Vaasan läänistä vaelsi
- Keskipaikoilla keseä,
- Viimme vuonna, Viipurihin
- Matti Pohto mainittuna
- Kyrön pienestä pitäästä,
- Kirjoin kiitetty nitoja,
- Varsin varma hoitajansa,
- Halukkaampi hankinnossa
- Oivallinen ostamassa,
- Joka ilmosen ikänsä
- Näkyi näitä kaupinneensa,
- Joita osteli ololta
- Yhtä ympäri pitäjin,
- Matkat pitkät matkustellen
- Suomen halki haihatellen,
- Parsi paljailla jaloilla
- Kesäaikoina alatin
- Kontti korkia selässä
- Nahka-laukku lantehilla.
- Kussa kuuli kirjasia
- Varsin vanhoja olevan
- Niitä etsi hän enemmin
- Harvinaisia halusi.
- Ei hän vaatteita valinna
- Kaunosia kantanunna,
- Eikä herkkui etsinynnä
- Makehia maistanunna
- Lihasia liikkuessa
- Rasvasia reisutessa,
- Tahi teetä tahtonunna
- Kahvikuppia kajonna,
- Mutta nälvi nälkähänsä
- Leivän paljaaltaan paremmin,
- Kunhan henki kunnollensa
- Kesti keuhkoissa elossa.
- Tällä reisulla täkälin
- Kulki Matti kunnialla
- Läpi Viipurin vilahti
- Viellä viimeisen eränsä,
- Tuli sitten tuolle puolle
- Meidän Pappilan palasi,
- Kulki siitä virstaa kuusi
- Vainko seitsemän vaelsi,
- Tässä Matti matkatessa
- Pohto poikkesi talohon
- Kyllä Nuorahan kylässä
- Viellä Viipurin pitäässä.
- Tuohon sitte tultuansa,
- Väsyksissä oltuansa,
- Pohto paikalla paneusi
- Matti maata penkin päälle
- Aivan auringon valossa
- Keski-päivällä kesällä,
- Eikä tuota ennustella
- Matti-parka mahtanunna
- Ett’ ol’ surma etsimässä
- Miehen tappaja takana.
- Kun ol’ aikoja kulunna,
- Matin tultua tupahan,
- Talon-rahvas jo takaisin
- Työnsä-paikoilta palanna,
- Kuhun kulkenna olivat
- Etemmäksi ehtynynnä,
- Kuka heinän heitäntähän
- Kuka niittämään nisuja, –
- Niinpä Matti jo makaisi
- Pohto unta uudenlaista,
- Kust’ ei kuunahan heräjä
- Tämän maailman majoissa.
- Verta virtana vilisi
- Matin otsasta ololta,
- Johon kirveellä kilautti
- Murhamiesi muhkiasti.
- Siis ol’ loppusi sinulla
- Matti-parka maailmassa,
- Aivan rutto ja rumainen
- Että kuolit kurjan lailla
- Tuiki tuimalla tavalla
- Kautta mustan murhamiehen
- Verta veljensä janovan.
- Ihminen kuoleepi itse
- Vaan ei muisto multalahan
- Matin kanssa maahan pantu;
- Se on jäänynnä jälelle
- Aina vasta-aikohimme.
- Tuota tuumivat tutentit
- Ystävät yli-opiston
- Jotta Pohtolle jotainni
- Matin haudalle hakea,
- Kussa kuollut ruumihinsa
- Matti Pohton nyt makaapi
- Aidan siunatun sisässä
- Hautoo-paikassa paraassa.
- Niinpä vasten valmistella
- Aivan antoivat kivestä
- Nuoret Herrat herttasemmat
- Haudan kannen kaunokaisen,
- Kun on kirjaksi kuvattu
- Kivi harmaha hakattu,
- Jonka alla ankarassa
- Lepää Pohtomme levossa
- Ratki rauhassa hyvässä
- Hiekan alla hiljasessa.
- Siell’ ei lyödä Löfgreeniltä
- Murhamiehellä mukata:
- Siell’ ei rauta rapsahtele
- Kilahtele kirves päähän.
- Viell’ on tuolla tuonelassa
- Sulle suuri kiitos ruunu
- Töistä aivan ankaroista,
- Kansallemme kallihiista,
- Valmistettu vaivoistasi.
- Siellä saat sä siunauksen
- Kannat kaikilta suloisen
- Pohto-parka palkaksesi
- Suomen suurelta suvulta.
Paha työ, pahempi palkka
Hirsipuussa punnitahan.
- Kun on Pohto kunnialla
- Matti maahan saatettuna,
- Niinpä katsoa katalan
- Tahdon tappajan perähän,
- Kun on kumminkin sukusin
- Ynnä yhdestä pitäästä
- Pohton kanssa kaiketiki, –
- Kysyen kylän väeltä
- Kuulustellen kulkevilta:
- Mihin ompi Jussi juossut
- Kuhun Löfgreeni lykätty?
- Onko karkuhun kadonna
- Vainko kiinni kiepattuna?
- Tuohon vastataan tuvasta
- Kulkevilta kuulla saamme:
- Tuoll’ on Jussi! juuri tuolla!
- Tuoll’ on tuima Löfgreenimme,
- Linnan vahvan varjon alla
- Tahi Torkkelin talossa,
- Kuss’ on piina, kuss’ on pilkka
- Joss’ on rautojen räminä,
- Kuss’ on kalva kaiken mielen
- Oman tunnon tuomarina;
- Tuolla huono huokajaapi
- Vaivanen valitteleepi,
- Ottaa tahtosi takasin
- Työtä kaiti kauheata,
- Vaan ei tuolla tuskat puutu
- Vaivat vaikeat vähene
- Ennenku on kuljetettu
- Pantu patsahan sivulle,
- Siinä vitsoilla sivuttu
- Koivun latvoilla kovasti,
- Siksi kun on kurja saanut
- Tarpeen, tappaja selälle
- Neljän kymmenen keralla
- Parin kanssa kauheasti,
- Kuss’ on kunnon kulku-passi
- Murhamiehelle mukaansa
- Että päähän päästäksensä
- Siperiaan siks’ ijäksi
- Aina Aasian perälle
- Kullan kaivantoon, katala.
- Toi on palkka tappajalle
- Toi on mustan murhamiehen:
- Saa se saunan selkähänsä
- Raippavitsoja rajusti;
- Saa se raudat raskahammat
- Helmet kaulahan kamalat.
- Se on kaikki kauheata
- Nähdä varsin vaikeata
- Kun ne kurjat kuunteleevat
- Näitä kaikkia katalat;
- Vaan on viellä vaikeampi
- Kallihista katkerampi
- Tutka tunnossa omassa
- Kiusa sielussa kituva
- Ijankaiken ihmisellä
- Murhamiehellä mukana,
- Joka virpi viimeiseltä
- Epäilykseen eksyttääpi,
- Sitten syökseepi syvälle
- Kadotukseen kaateleepi,
- Kussa piina piisajaapi
- Ijänkaiken kalvavainen.
- Siellä huutaa sielu parka
- Anoo Herralta apua,
- Vaan on tuolla varsin myöhä
- Työtä kauheaa katua,
- Sivute on armon aika
- Katumuksen aika kaikki,
- Ovet onpi kiinni pantu
- Portit taivahan talohon.
Kaikki mustaa murha-työtä
Kannata karttakoot! –