Siirry sisältöön

Meripojan heili

Wikiaineistosta
Meripojan heili

Kirjoittanut Pasi Jääskeläinen
Kansansävelmä


Minä meripojast iloisesta laulun tein.
Hän paljon kulki meriä, nyt hei, hei, hei.
Hän Japanissa tyttösiä rakasti
ja Kiinan immet tarkallensa katasti.

2.

Silkit, kihlat esille nyt otetaan
ja uudellensa Suomen tyttö muistetaan.
Kun meripoika kotiin saapuu, hei, hei, hei,
eipä silloin surut paina, ei, ei, ei.

3.

Ja hyvästi nyt Hulli sekä Lontookin,
ja hyvästi nyt myös New Yorkin mamsellit.
Nyt Suomen poika laulaa, että – ”Hei, hei, hei”
kun tuuli heitä kotimaahan vei, vei, vei.

4.

Häll’ oma heila kuitenkin ol’ Suomessa,
hän sille silkin osti Singaporesta.
Mutt’ kauanpa hän sitä saanut pitää ei,
kun Konstantinopolissa Fatima sen vei.

5.

Hän uuden silkin osti sitten Turkista,
sen aikoi vasta Suomess’ ottaa kirstusta,
vaan tuskinpa hän Napoliin pääsi kai,
kun Signorina Marita sen hältä sai.

6.

No, Napolista koralleja uudelleen
hän osti viedäksensä Suomen Ainolleen.
Mutt’ Lissaboniss’ hältä helmet katosi,
kun donna Petronellan kanssa halasi.

7.

Nyt meripoika viimein suuttui kovasti
ja päätti lahjat ostaa vasta Englannist’.
Mutt’ rahat hältä silloin Lilly otti juur’,
kun meripoika hälle sanoi: ”Ai lav juu”.

8.

Kööpenhaminassa sitten jäi hän buurihin
ja rauhass’ päätti antaa olla mamsellin,
mut ”lille danske pige” hälle vinkkas’ näin:
– ”Kom du, käre, deilig dräng, nu tännepäin!” –

9.

No, liiat rahat Tivolissa meni kai,
mut meripoika hätäillyt ei vielä vain,
hän Helsingistä silkin ostaa kaappasi
ja sanoi: – ”Rakas kulta, tää on Jaappanist!” –

10.

Nyt aurinkona paistaa naama kapteenin
ja messingillä suu on myöskin styyrmannin.
Ja kumpikin he huutavat nyt: – ”Hei, hei, hei!”,
kun tuuli heitä kotimaahan vei, vei, vei.


Lähde: Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja. 2. 1983. Toimittanut Anneli Hongelin. Fazer, Helsinki.