Siirry sisältöön

Mies erämaata matkaa. Keitahalle

Wikiaineistosta
16. Mies erämaata matkaa. Keitahalle

Kirjoittanut Kössi Kaatra


Mies erämaata matkaa. Keitahalle
on mieli hällä päästä. Jalkojaan
palava hiekka polttaa, kulkijalle
suo samum suukon tulihuuliltaan.
Ja nääntyä hän ompi tuskan alle
ja usein on hän kuolemaisillaan.
Vaan elämänä väikkyy kuolevalle
kosteikko ihanaisin erämaan.
Ja vaikka kangastust’ on keitahansa,
mi askel askeleelta pakenee,
on sentään riemu hällä rinnassansa
ja sentään niinkuin mies hän taistelee
ja yhä elää keidasunistansa,
vaikk’ kohti kuoloaan hän astelee.


Lähde: Kaatra, Kössi 1906: Kyttä. Hämeen kirjakauppa, Tampere.