Mies kiltti kivet kantamaan

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mies kiltti kivet kantamaan

Kirjoittanut Otto Manninen


Lauletaan samalla säveleellä kuin
»Sä kasvoit neito kaunoinen»

Mies kiltti kivet kantamaan
ja Kivet kääntämään,
sait jäärät jäämin kanta-maan
jo ranskaa ääntämään.
Sa Kiven maasta kiskasit
kuin Lapin hirmu-hiis,
sen halki ilmain viskasit,
se kohisi ja kiis.
Pariisiin pahki – silvuuplee –
Kivensä kiikuttaa
tää peijakkaan Jean-Louis Perret –
meit’ ilo liikuttaa.
Jo pääsit Kivi-talkoista
hikesi hinnalla,
siis kanna kukkaa valkoista
nyt palmun rinnalla!
Ja saavu kivet kääntämään
ja apu antamaan
ja väkevästi vääntämään
taas Puulan rantamaan!
Amico te helvetico
quis nobis carior?
Sympathiae syndetico
coniunctum cordi cor.
Sic vivas, vincas, floreas,
vir fortis, validus;
ut urquet hiemps et boreas,
sic esto calidus!


Lähde: Manninen, O. 1951: Muistojen tie: valikoima jälkeenjääneitä runoja. Toimittanut ja selityksin varustanut Pentti Lyly. WSOY, Porvoo.