Mikä on rakkaus?

Wikiaineistosta
Mikä on rakkaus?
(Satakunta.)
Kirjoittanut anonyymi


Tähän vastaavat monella eri tavalla esim.:

Rakkaus on Jumalasta, sillä Jumala on rakkaus. Ja tämä on rakkaus, että me Hänen käskynsä jälkeen vaellamme.

Rakkauden apostoli.

Jos minä profeteerata taitaisin ja kaikki salaisuudet tietäisin ja kaiken tiedon ja minulla olis kaikki usko, niin että minä vuoret siirtäisin, eikä olisi minulla rakkautta, niin en minä mitään olisi.

Rakkaus on täydellisyyden side.

Ap. Paavali.

Väkevä kuin kuoleman osa on rakkaus.

Salomo.

Rakkaus on luontokappaleissa Jumalan myötäluoma ja innostama kuolemattomuuden halu ja ihmisessä sama halu toteuttaa hänessänsä olevaa jumalallista.

Plato.

Rakkaus on kaipaus alati omistaa hyvää.

Sokrates.

Rakkaus on elementtien yhdistäjä.

Empedokles.

Rakkaus on molemmin-puolinen halu ja pyrkimys päästä yhdeksi.

Aristofanes.

Rakkaus on, joka vuossadat pitkittää suvuttaisin.

Lukretius.

Mutta mitä rakastaminen muuta on kuin tahtoa jonkun olemaan mitä suurimman hyvän vaikutuksen alaisena, vaikkei hänelle itselle siitä mitään palajaisi.

Cicero.

Rakkaus, maailman lunastava rakkaus, joka liikuttaa auringon ja tähdet, ajatusteni alkujuuri, lapsuuteni unelma, pyhä liekki sydämmessäni, jota Vestaali-immen innolla valvon.

Dante.

Rakkaus ei ole yksi ainoa himo, se herättää ja siinä ovat ne kaikki muut.

M:e de Souza.

Laveimmassa merkityksessä rakkaus on se vastustamaton viehätys, jota taivuttaa kaikki olennot, salainen sukulaisuus, joka heitä yhdistää.

Siveyteen katsoen rakkaus on taipumus totuuteen, ihanuuteen ja hyvyyteen.

Uskonnon kannalta Jumala on rakkaus, ja rakkaus Jumalaan on rakkaus täydellisyydessänsä ja siihen perustuu sovinnon laki rakkaudesta lähimmäiseen.

Deseuret.

Rakkaus on naisen kelpous.

George Sande.

Rakkaus ihmissuvun lohduttaja, maailman säilyttäjä, sielujen muisto, sielujemme sielu.

Voltaire.

Jota suurempi henkinen kyky ihmisellä on, sitä väkevämmät ovat intohimot; sillä ne ovat todenperäisiä tunteita ja ajatuksia, jotka kotonaan riippuvat henkisestä kyvystä. Siksipä se, jolla on suuri ja selvä ymmärrys, kiihkoisesti rakastaa, sillä hän tajuaa selvästi, mitä hän rakastaa.

Pascal.

Jumala on taivaan täydellisyys, rakkaus on ihmisen täydellisyys.

Rakkaus on elämä, ellei se ole kuolema, kahden sielun molemmin-puolinen heijastus.

V. Hugo.

Se tunne Jumalasta on,
Itseydestä saastaton,
Ja säde maailman luojasta,
Sydämmen vaara leimuva.

Byron.

Shakespearen Julia on itse rakkaus.

Mrs Jameson.

Rakkaus on taivaan varsinainen ilo.

Ouida.

Rakkaus on Jumalan lahjoista suurin.

Milton.

Rakastava tietää, mitä rakkaus on, tuntee rakkauden huudon, sielun harras halu, joka huutaa: Jumalani! Armahani! Sinä minun, minä sinun.

Tuomas Kemppi.

Rakkaus on jumalallisen olemuksen kuva.

Martti Lutherus.

Rakkaus on tulva, osa jumaluudesta.

J. G. v. Zimmermann.

Rakkaus on hengellinen täydellisyys, mystillinen toimi, jolla oikeastansa ei ole mitään tekemistä sukupuolisen rakkauden kanssa tai vähintänsä, joka sen pyhittää.

Vanha romantisuus.

Rakkaus on enemmän ajateltua kuin ajallista.

Graal-satu.

Rakkaudella on maassa huone, taivaaseen se johdattaa, väkevä rakkaus voimassa väsynyt on epäilyksen kumppani.

Wolfram v. Eschenbach.

Rakkaus perustuu yksityisen valitsemisoikeuteen, että saa vaihtaa yksinäisen persoonan sukunsa kaikkein hyväin puolten yhteenkäsittämykseen.

Vischer.

Rakkaus pyhitetty sana.

J. Scherr.

Rakkaus, niin hellä, niin sydämmellinen tunne.

A. v. Kotzebue.

Kaksi sielua yksi ajatus, kaksi sydäntä yksi tykytys.

Fr. Halm.

Rakkaus, kaunein ilmiö henkisessä luonnossa, kaikkivaltias magneetti, hartauden ja jaloimman siveyden lähde – rakkaus on siis vaan tämän alkuvoiman heijastus, olentojen keskinäinen välttäminen.

Schiller.

Rakkaus, hellä runollinen henki.

Mauri Jokai.

Rakkaus, korkean taivaan lähettiläs.

K. Heino.

Rakkaus on ohjaaja hyvyyden ihanuuteen.

K. Raunio.

Rakkaus on tunteitten enkeli.

K. J. Gummerus.

Rakkaus on timantti kyynelhelmisessä raamissa.

K.

”Rakkaus on ylevin kaikista jalosyntyisistä innostuksista”.

Rakkaus on ihmisolennon tunteiden korkein ja pyhin ilmaus.

–ks–

Rakkaus on vaimon sielu.

H. Virtanen.

Rakkaus nojaten ijankaikkiselle perustukselle vaihtelee erimuotoisempana kuin mitään muu inhimillinen asia.

?

Rakkaus on kuuro, sokea, ymmärryksetöin, jolle viidestä aistista on yksin tunto jätetty.

Koi ja Hämärikkö.

Rakkaus on autuuden kauniin tunto.

”Kalmattaren rakkaus”.

Rakkaus on kova, kova kuin kivi, kovempi vielä tuin kuolema.

Suomalainen kansan-laulu.

Rakkaus on Jumala, koska se vallitsee kaikkia, elämän elämä, sielun sielu.

K. F. Dahlgren.

Rakkaus kaikki on, kaikkemme on mitätöin, jos on pois se.

J. Freese.

Rakkaus on joka luopua kaikesta voi.

Stagnelius.

Rakkaus, lämmin lahja taivahan.

K. N. Malmström.

Rakkaus on liekki korkeudessa.

J. J. Wecksell.

Rakkaus on inhimillisesti puhuen tunne toimintaan ryhtyvä taipumus.

J. V. Snellman.

”Mitä rakastaminen on?”

”Miehelle levottomuus, naiselle olemus” oli älykkään naisen vastaus.

”Miehelle täysi tosi, naiselle petos”, oli kokeneen vastaus”.

Meille maa mit’ antaakaan.

Rakkaus on paras vaan.
– – – – – – –
Rakkautes, kurja maa,
Valhett’ on vain surkeaa.

L. Stenbäck.

Rakkauden varsinainen tuntomerkki on keskinäisen itsensä alttiiksi antavaisuuden vaikuttama syvä elämän yhteys eri henkien välillä, niin että molempien tahdot sulavat yhteen.

A. F. Granfelt.


Lähde: Aamulehti 2.2.1884.