Mirrin uni

Wikiaineistosta
Mirrin uni

Kirjoittanut Alli Nissinen


Pikku mirri, viirusilmä,
nurmikolla nukkuu,
käki koivun latvuksessa
vieressänsä kukkuu.
Päivä paistaa heleästi,
pääsky piiskuttavi,
itikaiset inisee ja
paarmat parajavi.
Mirri mielin vetelevi
ihanata unta;
näkee talvipakkasta ja
hyvin paljon lunta.
Kuulee hiiren ripinätä
aitan sillan alta...
Nauramatta unissaan ei
mirri olla malta.
Tassuansa nuolaisevi
miellä makealla.
– Silloin herää mirri parka
kesäkoivun alla.
Oikaisevi tassujansa,
päätä pientä puistaa!
Talven kylmän kamalaksi
mirri parka muistaa.
Nurmikolle istahtavi,
silittävi päätä;
ihailevi itikoita
sekä kesäsäätä.

Runolukemisto »Pieni helmivyö», 1895.


Lähde: Lausuntarunoja nuorelle väelle: lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa. 1958. Neljäs painos. Toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen. Somistanut G. Paaer. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.