Morkkaajilleni

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Morkkaajilleni.

Kirjoittanut Eetu Salin


Pikkuhyveitänsä huolin hoidellen
Käy nollat kimppuuni, kun tapaa ilkun, poljen.
Hyverääsyjänsä kerskuin näytellen
He moittii mua, kun teitänsä en kulje.
Mutt’ pyhyysharsonsa vain paikoin peittää konnan
Sen takaa rietassielu kuultaa, irvii piru.
Apina naamioittu säyseinkin, vaikk’ häntää vailla;
Ihmisiä harvassa on perin näillä mailla.
Mä nautasivistystä ylenkatson, nauran
Ja säädelmiä ilkun pässien;
Puhtaampi moraalini silti on kuin lauman,
Vaikk’ joskus tallustelen teillä nassujen,
Siveysnormit venyy, vaihtuu, muuttuu,
Raisut sielut kaiteet särkee, suuttuu.
Moraali nunnain, munkkien lauluna laumaa varten
On suissa suruttarien, ei konsaan onnetarten.


Lähde: Salin, Eetu 1909: Tyrmässä. I. Osuuskunta Kehitys r. l., Pori.