Muille kasvakoon
| Muille kasvakoon. Kirjoittanut Irene Mendelin |
- Löysin onnenapilaan,
- mut sen heitän kasvamaan –
- muille kasvakoon!
- Tulee ehkä neitonen
- toivehia säteillen,
- löytää sen ja ihastuu:
- saapuneensa uneksuu
- kullan kartanoon.
- Löysin onnenapilaan,
- mut sen heitän kasvamaan –
- muille kasvakoon!
- Tulee ehkä poikanen,
- mieli kauas kaihoten,
- löytää sen ja riemastuu:
- saapuneensa uneksuu
- maineen kartanoon.
- Löysin onnenapilaan,
- mut sen heitän kasvamaan –
- muille kasvakoon!
- Tulee ehkä mieron mies,
- joll’ on kylmä kotilies,
- löytää sen ja ilostuu:
- saapuneensa uneksuu
- rauhan kartanoon.
- Löysin onnenapilaan,
- mut sen heitän kasvamaan –
- muille kasvakoon!
- Hurmaavan on ihanaa
- kaikki aina kauempaa,
- siksipä ma konsaan en
- mieli päästä perillen
- onnen kartanoon.
Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.