Muisku (Runeberg)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muisku
(Suomennos).
Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Mä yhä sua suutelen
Ja kyllästynkö koskaan? En!
Nyt sanos, neito, minulle,
Kuink’ maistaa muisku sinulta?
Sä samoin sitä rakastat;
Min sulon sinä siitä saat?
Kuin kysyn, vastineeksi vaan
Mä muiskun muiskun päälle saan.
Jos huulessan’ ois hunajaa,
Ei ois se sulle sulompaa;
Jos sappeakin oisi, niin
Sen suuteleisit sittenkin.
Se katso vaan, min vastineen
Voit antaa, jos ken kysyneen,
Mintähden suuta suulle suot,
Ja minkä ihan tuosta tuot?
Kovasti kansa tuomitsee,
Vaan hänestä mi sanelee,
Kun suuta antaa yhtenään,
Ei syytä tuntein itsekkään.
En puolestani tiedä, en,
Min hyödyn siitä voittanen:
Vaan kuolla tahdon, jos en saa
Sun huuliasi suudella.

[Gustaf Reinhold] B[lom]q[vis]t.


Lähde: Tapio 17.7.1869.