Muisto (Uotila)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muisto.

Kirjoittanut Oskar Uotila


Oli poika ja tyttönen etelämaista;
He viettivät eloa kummanlaista;
He kulkivat vieraina pohjolan teitä
Ja laulaen sille, ken kuunteli heitä.
Ja vaattehet heill’ oli kirjavat, kummat,
Mut silmät rohkeat, säihkyväntummat;
He lauleli kaupungeissa ja maalla;
Kävi laulelo nuotilla tuntehikkaalla.
Sitä laulua kuuntelin lapsena kerran,
Mut sanoista selvitin vain tuon verran:
«Minlaiseksi sallima onnesi loikaan,
Niin riemua, sopua rintasi soikaan.»
Nyt vierinyt siitä on kymmenet vuodet,
Yhä vaihtuen niinkuin vuoksi ja luodet;
Mut miksikä sallima onneni soikaan,
Vie mieleni laulajatyttöön ja poikaan.


Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.