Mullasta multaan

XI [Mullasta multaan] Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

Mullasta ylenet, mies,

tomusta kohoat, nainen.

Lämpöä heittää lies,

kukkaset peittävät ties,

neito ja nuorukainen.

Lämpöinen on lihas, nainen,

velloen käy veres, mies,

lieskoja heittää lies,

laiho lainehtivainen

pellollas, vierellä ties.

on elos helteisen lainen –

vaan jyvä tuleentuvainen

oudon sen ongelman ties:

painava on ajan ies,

maahan vajoat, nainen,

hiiltävä on elon lies,

tuhkaksi hajoat, mies.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1943: Kohtalon vaaka: runoja. WSOY, Porvoo.