Mun æitein
| Mun æitein. (Suomennos.) Kirjoittanut anonyymi |
- Ken mua ruokki rinnallân?
- Ken miellytteli muiskullân?
- Ken kantoi kæsivarrellân?
- Mun æitein.
- Kun olin rauhatonna vân,
- Ken heti riensi hoitamân?
- Kun itkin, ken sai nauramân?
- Mun æitein.
- Ken istui øitæ valvoen,
- Ei vaivojansa muistaen?
- Ken itki êstæin rukoillen?
- Mun æitein.
- Kun kovan tuskan, taudin sain,
- Ken tunsi sen jo muodostain?
- Ken hellin hoiti armahtain?
- Mun æitein.
- Ken puki vauvain vâtteisîn?
- Ken johti leikkîn hupaisîn?
- Ken hymyili mun puheisîn?
- Mun æitein.
- Jos millon kâduin, kompastuin,
- Ken sadun kertoi naurusuin;
- Mæ josta kohta riemastuin?
- Mun æitein.
- Ken neuvoi mit’ on rukous,
- Ja Luojan sûri rakkaus,
- Ja Herran tiellä vaellus?
- Mun æitein.
- Ah, taitaisinko koskaan mæ
- Nyt sulta kielt^æ lempeæ.
- Kun olet armas, hellæ sæ,
- Mun æitein!
- Ah, nîn en mieti koskân, en!
- Jos Luoja suo mun el^æksen’,
- Mæ kyllæ vaivas palkitsen,
- Mun æitein!
- Kun olet heikko, harmâp^æ,
- Nîn tukes tahdon olla mæ,
- Suo minun huoles lievitt^æ,
- Mun æitein!
- Jos joudut tautivuotêllen,
- Mæ sillon hellin hoitelen
- Ja itkein êstæis rukoilen,
- Mun æitein!
- Mæ Herran vihan løytæisin
- Ja rangaistuksen kærsisin,
- Jos sinut ylønkatsoisin,
- Mun æitein!
Lähde: Kansan Lehti 18.12.1869.