Mun kultani on ruusunen (1916)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mun kultani on ruusunen

Kirjoittanut Robert Burns


Mun kultani on ruusunen,
on rusoruusu haan,
Mun kultani kuin sävel on,
mi uhkuu sointujaan.
Niin kaunis kuin sa, tyttö, oot,
niin syvän lemmen luot;
sua lemmin, kulta, kunnes pois
ne virtaa meren vuot.
Niin, kunnes meri virtaa pois,
ja sulaa vuorten jää:
Sua lemmin vielä, armahin,
kun suljen silmät nää.
Hyvästi, ikilemmittyin!
Hyvästi hetkeks vaan!
Taas luokses tulen lemmittyin,
vaikk’ äärest’ ääreen maan.


Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.