Mun rintan oli...
Ulkoasu
Mun rintan oli... (Burns.) Kirjoittanut Robert Burns |
Suomentanut Oskar Uotila. |
- Mun rintan oli hilpeä,
- Kuin kesäaamun koi,
- Mut lännen poika, kankuri
- Sen soinnun laata soi.
- Kun käytte, tytöt, kankuriin,
- Kun tienne sinne käy;
- Niin karttakaa, se huomatkaa,
- Ett’ette yöllä käy.
- Mun käski äiti kaupunkiin
- Ja antoi kutehen;
- Mut monta huokausta loin
- Sen kankaan loimehen.
- Tuo lännen kaunis kankuri
- Sen auttoi niisihin –
- Mut solmi sydämmeni myös
- Nyt pauloin, tutkaimin.
- Ma kalkuttelin kaidetta
- Ja joutuun kerkes työ;
- Mut joka luhanlyöntihin
- Myös sydämmeni lyö.
- Jo vaipuu mailleen kalvas kuu,
- Niin verkkaan, suruisaan,
- Kun kaunis kudinkumppali
- Käy mua saattamaan.
- Sen saaton vaiheet armahat –
- Ne salass’ olla saa;
- Mut oi! ma pelkään, kohdakkoin
- Sen tietää koko maa.
- Kun käytte, tytöt, kankuriin,
- Kun tienne sinne käy;
- Niin karttakaa, se huomatkaa,
- Ett’ette yöllä käy.
Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset. II. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.