Murheen lapsi

Murheen lapsi. Kirjoittanut Juho Laine

Mä äsken lauloin, riemuitsin,

             vaan miksi lie

Näin synkistynyt aikaisin

             jo elon lie?

Kuin kirsikukka, raukesin

Mä mustiin murheisin.

Mä päivän ensikoittehen

             vaan nähdä sain.

Se sammui! Rintaan’ ainoinen

             sai kaiho vain.

Nyt varjo, öinen, himmeää

Vaan mieltän’ synkentää.

Kun toivon säde sammunut

             on viiminen.

Jo murheen lapsi uupunut

             on unehen.

Hän silloin vasta virkoaa,

Kun luodaan uusi taivas, maa.

[Juho] Laine.

Lähde: Päijänne 24.12.1878.