Mut kastraatit ne voihkii

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mut kastraatit ne voihkii.

Kirjoittanut Heinrich Heine


Mut kastraatit ne voihkii,
Kun läksin ma laulamaan;
Ne voihkii ja ne oihkii:
”Sa laulat niin karkeaan.”
Niin alkaa laulun oivat
Nuo äänöset pienoiset,
Kuin kristalli ne soivat,
Nuo hienot ja vienoiset.
Ne laulaa lemmenvaivan
Ja lempivän hekkumaa;
Ja naiset itkuun aivan
Tuo taidenautinto saa.


Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.