Mut kastraatit ne voihkii
| Mut kastraatit ne voihkii. Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Mut kastraatit ne voihkii,
- Kun läksin ma laulamaan;
- Ne voihkii ja ne oihkii:
- ”Sa laulat niin karkeaan.”
- Niin alkaa laulun oivat
- Nuo äänöset pienoiset,
- Kuin kristalli ne soivat,
- Nuo hienot ja vienoiset.
- Ne laulaa lemmenvaivan
- Ja lempivän hekkumaa;
- Ja naiset itkuun aivan
- Tuo taidenautinto saa.
Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.