Mut kastraatit ne voihkii (1905)

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
35. Mut kastraatit ne voihkii

Kirjoittanut Heinrich Heine


Mut kastraatit ne voihkii,
Kun läksin mä laulamaan;
Ne voihkii ja ne oihkii:
”Sa laulat niin karkeaan.”
Niin alkaa laulun oivat
Nuo äänöset pienoiset,
Kuin kristalli ne soivat,
Nuo hienot ja vienoiset.
Ne laulaa lemmenvaivan
Ja lempivän hekkumaa;
Ja naiset itkuun aivan
Tuo taidenautinto saa.

Suomentanut Oskar Uotila.


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.