Mutanabbi

Mutanabbi. Kirjoittanut Oskar Uotila

Sun hento vartes on kuin muskotkukan,

Laiteella kahden hietakumpusen,

Sun kasvosi kuin loiste päivyen

Pilvestä tuuhean, yömustan tukan.

Mun sydämmeni lyö. – Oi immyt rieska,

Jos voinet tuntea sen polttehet,

Niin, lemmen luottehiksi, myöntänet,

Ett’ isomp’ ei lie helvetinkään lieska.

Kun otsas pilvi, majesteetissaan,

Minuhun, sytyttimees, salamoipi;

Se lempes makeuden muuttaa voipi

Myrkyksi kolokyntin tuskikkaan.

Oi katse lumoisa ja liukas niin! –

Jos se et ois, eip’ oisi posket mulla

Kivusta kaihon voineet kalvaiks tulla,

Ei niveltyä luut ain’ ytimiin!

Mut epätoivoon jos mun kavalasti

Sä syöstä armott’ olet päättänyt,

No niin! – Sun lempes hylkiönä nyt

Ma hurjastelen järjettömiin asti.

Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.