Näin unissani miehen lystikkään
| Näin unissani miehen lystikkään. Kirjoittanut Heinrich Heine |
- Näin unissani miehen lystikkään;
- Hän hitiöillä otti askeleita;
- Ol’ yllään hienoimpia hepaleita,
- Mut alla tahra, ryönä järkiään.
- Hän alta oli kurjin miehiään,
- Vaan päält’ ei ilman arvon-osotteita;
- Työns’ oli urhon töiden reimakkeita;
- Kuin mahtimies hän toimi tykkänään.
- ”Ja tiedäs, ken se on! Käy katsomaan!”
- Näin virkkaa uniukko kurillaan,
- Ja tämän peilikuvan nähdä saammen.
- Tuo mies käy vihkituoliin: morsian
- On kultani. He lausuu: ”rakastan!”
- Ja tuhat perkelettä ilkkuu: ”amen!”
Lähde: Heine, Heinrich 1887: Runoelmia. Suomentanut Oskar Uotila. G. W. Edlund, Helsinki.