Näistä Sanomista ja tietoin lähettämisestä niihin
| Näistä Sanomista ja tietoin lähettämisestä niihin Kirjoittaneet Reinhold von Becker & Carl Niclas Keckman |
Alkaissamme nyt kahden kirjottaa näitä toiselta meistä tähän asti tehtyjä Suomalaisia Aviisia, olemme soveljaaksi uskoneet ensin mainita tässä vähän niiden tarkotuksesta, ja mikä toivotuksemme sen suhteen olisi.
Tarkotuksemme näillä Sanomilla on kahtalainen.
Ensiksi haluamme niillä hankkia talonpoikaisellen säädyllen kaikellaisia hyödyllisiä tietoja, niin myös sitä kaikillen järjellisillen tarpeellista, viatonta huvitusta, joka valistaa mieltä ja sivistää kansan tapoja ja käytöksiä yhteisessä elämässä.
Toiseksi soisimme näillä Aviisilla saavamme jonkun etuuden valmistetuksi maakunnan kielelle, niinkuin että vieras-luontoiset sanat, puheen parret ja muut, tarkemman tutkinnon puutteesta, kirja-kieleemme siinneet virheet tulisivat vahitellen siitä luovutetuiksi, ja se niistä puhtaana pääsisi oman luontonsa jälkeen kasvamaan ja kauniiksi hyötymään. Sen tähden on aikomuksemme, vähän voimamme jälkeen, puhdistaa kirjakieltämme vieraista sekotuksista ja tilaisuutta myöten, tutummiksi tehdä sellaisia kansan suusta saatuja puheen parsia ja sanoja, jotka harvoin taikka ei harvoinkaan löydy kirjoissa, mutta jatkaavat jalosti vielä köyhän kirja-kielemme juurta ja lisäävät sitä omantakeisilla varoilla.
Meillä on varma toivo, että kukin ymmärtävämpi, jollen ei oma oikkunsa ja vanhat tottumukset ole kaikkia muuta mieluisemmat, huomaa näiden tarkotustemme vilpittömyyden, eikä ihmettele jos ei työmme kaikkien mieliksi luonnistuisi. Ei Ruomi paivässä rakettu, eikä kielikään ajattansa toinnu. Kielen hyötyminen ja sitä puhuvain valistus ovat erottamattomat matka-toverit joka kansan elämässä. Niiden jouduttaminen ja valmistus ei ole yhden taikka kahden tehtävä. Koko kansalta on siihen osa otettava ja kunkin taitavamman velkaisuus on johdattaa vähemmän oppinutta tässä yhteisessä asiassa. Sillä tiellä, jolla me, sanotun asian suhteen, olemme tahtoneet vetää vero-leiviskäisemme ihanallen isänmaallen, saattasi myöskin ehkä runsaampi etuus valmistua Suomen kansan valistuksellen ja kielelle, jos niitä rakastavat maan-miehet tahtosivat välistä olla meillen tässä avulliset. Suomen ylistettävä Opettajan sääty, joka harvassa maassa nähtävällä toimella ja ahkeruudella on pitänyt huolta yhteisen kansan valistuksesta, tuntee monesti muita paremmin, mitkä tiedot olisivat tarpeellisimmat ja mitkä muut luvut soveljaimmat heidän Sanan-kuulioillensa. Meidän toivotuksemme olisi sentähden että sama kunnioitettava sääty tahtosi silloin tällöin lähettää näihin Sanomiin sellaisia tietoja ja lyhyempiä kirjoluksia. Muutamat Herrat Papit ovat jo tehneet Sanomillemme sen kunnian, josta tässä saamme mainita heillen nöyrimmän kiitoksemme.
Isänmaa on kaikillen rakas, ja sen asiat jokaisellen muita mieluisemmat. Niistä soisimme sentähden lähetettävän meillen kaikellaisia kertomuksia. Erinomaittain olisi hyvä, jos joku taitava kokenut mies tahtosi Aviisissamme antaa muutaman tarves-neuvon maan viljelyksestä, josta meillä kaupungissa asuvilla ei taida olla sellaista tietoa ja kokemusta, että omasta päästämme taikka Oppineiten kirjoista rohkeisimme ruveta siitä juttelemaan. — Hengellisiä virsiä ja lukuja otamme myös nöyrästi vastaan, mutta kutka niistä saavat präntättäa, ei tule meidän, vaan vissien hengellisten Herrain tutkia.
Mitä Suomen kieleen ja sen kirjotukseen tulee, tarvihtemme vielä joka mies siinä oppia toinen toiseltamme. Jos me Aviisin kirjottajat ehkä olemme vähän ahkerammin tutkineet kielemme luontoa, ovat sitä vasten maalla asuvat useimmin tilaisuudessa kuulla oikein selvää suomea, jota täällä Turussa harvemmin haastetaan. Opiksi olisi sentähden meillen, jos Sanomiimme [lähettävissä] kirjotuksissa, kukin kielen suhteen, varteen ottasi mitä hän paraaksi päättää. Soisimme yhtähyvin että niin meidän kuin toisten kirjotuksissa sanat ja puheen parret otettasiin kansan omasta suusta ja sellaiset kuin: tygöpanna, ulosseisoa„ kanssakärsivällisyys, ylitsepuhua ja muut samalla saumalla suutaroitut vältettäisiin.
Viikko-Sanomien Kirjottajat.
Lähde: ”Wiikko-Sanomien Kirjottajat”: Näistä Sanomista ja tietoin lähettämisestä niihin. Turun Wiikko-Sanomat, 5.1.1822, nro 1, s. 1–3. Kansalliskirjasto.