Nälkäiset sodassa

Wikiaineistosta
Nälkäiset sodassa

Kirjoittanut Jalmari Virtanen


Syli korpien aukesi, riistäntäluolain,
Ja raatajain parvet, virta se vuolain,
Kylät nostatti, kaupungit taistelutoimiin,
Luottaen luokkamme kuntoon ja voimiin.
Repaleisnakin ryntäsi, nälkääkin nähden
Punakaartien joukkueet, aattehen tähden
Ja leivän, ja raatajain valtion armaan,
Kohdaten hangilla kuoleman harmaan. –
Oli intoa riittämiin – taitoa niukoin.
Toki luokkamme otteli otteluin tiukoin.
Ken sankarten tais’ luvun laskea silloin!
Kuntoa moista ei nähtynä milloin!
Tuta sai kovan vastuksen lahtari raaka.
Vaan horjahti viimein taistelun vaaka,
Kun avun valkoiset mahtavan saivat:
Saksasta rantahan laskivat laivat.
Kävi hangilla jäisillä tuonelan tuuli.
Vaan kostoa huutavan urhojen kuuli,
Kun hangelle kaatuen tähtien vyöhön
Tuijotti, vaipuen kuoleman yöhön.

1927


Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.