N. Idmanin petosten seuraukset 4

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


N. Idmanin petosten seuraukset.


Tuomari V. Toivosen tutkimusten tulokset.

Varatuomari V. Toivonen, joka on määrätty tutkimaan, mihinkä Idmanin kavalatamat[1] varat ovat käytetyt, on nykyisin Helsingissä kuulustelemassa eräitä henkilöitä, todetakseen, ovatko Idmanin ilmoitukset erinäisistä suorituksista näille henkilöille oikeat. Tietotoimistolle on tuom. Toivonen antanut muutamia tätä suurta kavallusjuttua koskevia tietoja.

Tutkimusta sanoo tuomari Toivonen suuresti vaikeuttavan sen, ettei Nils Idmanilla ole ollut koskaan mitään yksityistä kirjanpitoa. Mutta vaikka I. onkin yli 25 vuotta Yhdyspankin Tampereen konttorin johtajana oloaikanaan kavalluksia harjoittanut, niin luulee tuomari Toivonen kuienkin[2] osapuilleen kaikki väärennetyt erät selville saavansa, sillä Nils Idmanilla on erinomaisen hyvä muisti, joka jo useassa eri tapauksessa on havaittu, ja jonka nojalla, kun Idman on kaikki asiat selvittännyt, on voitu ryhtyä aivan perinpohjaisesti vuosien kuluessa harjoitettuja rahaselkkauksia tutkimaan.

Yksityisiä henkilöitä ja liikkeitä, joita Nils Idman on auttanut Yhdyspankin rahoilla, on kaikkiaan yli 100, eivätkä ne ole vain tamperelaisia, vaan on niitä mekein[3] kaikkialla maassa, esim. Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Pietarissa. Tuomari Toivonen on todennut, että I. on noin 50,000 markan summissakin, jotka hän on antanut toisille, erehtynyt ainoastaan muutaman kymmenen markkaa, kun hän on nyt niiden suuruuden ilmoittanut. Tämä hänen hyvä muistinsa on luultavasti häntä auttanut aikaisemmin kavalluksiaan peitellessään. Kuvaukseksi siitä, kuinka pankinjohtaja Idman noita toistasataa avunnauttijaansa avusti, mainittakoon erään avunnauttijan tuom. Toivoselle antama selitys.

Mainittu liikemies oli ilmoittanut Idmanille, ettei hän voinut lyhentää vekseliään Yhdyspankissa ja että hän on niin huonoissa raha-asioissa, että hänen täytyy tehdä vararikko. Tähän oli I. sanonut: "sinä et saa mennä konkurssiin!" ja käskenyt hänen tulla konttoriinsa. Liikemies meni sinne. I. antoi silloin kassanhoitajattarelle määräyksen antaa tälle rahaa ja näillä kassasta ilman kuittia saamillaan rahoilla hän hoiti vekselinsä. Näin oli tehty monta kertaa. Kassasta annetut rahat merkittiin pieneen vihkoon, joka oli kassanhoitajattarella. Siihen oli päivittäin merkitty vajaukset mainitsemalla kunakin päivänä annettujen setelien määrä. Sitä paitsi oli pankin kirjoissa ollut neljän vuoden ajan n. 1 1/2 miljonan markan suuruinen vienti, johon aikojen kuluessa oli merkitty lyhennyksiä, joita I. oli suorittanut.

Mikäli tuomari Toivonen on asioita tutkiessaan tullut käsittämään, on Idmanilta puuttunut terve liikekanta, sillä hän oli aivan rappiollakin olevia liikkeitä auttanut ja estänyt vararikkoon menemästä, vaikka hänen olisi pitänyt nähdä, etteivät ne liikkeet sittenkään voi kehittyä kannattaviksi. Idmania oli johtanut jokin n. s. suuruudenhulluus ja halu yleisön ja pääkonttorin silmissä esiintyä erinomaisena pankkimiehenä, jonka hoitaman pankin luoton nauttijain piirissä ei vararikkoja tapahdu. Yhdyspankille hänen kauttaan syntyneeseen suureen vahinkoon sisältyy näin ollen myöskin ehkä ne monet mahdolliset häviöt, jotka olisivat pankille jo tulleet ennemminkin, ellei Idman olisi antanut apuaan niille rappiolla oleville liikkeille, joille hän aluksi oli pankkiluottoa antanut. Syyksi siihen miksi Idman oli menetellyt niinkuin hän oli, sanoo hän sen, että hän oli tahtonut puolestaan kehittää paikkakunnan liike-elämää ja uskonut voivansa vielä kaiken korjata. Eräässä tuomari Toivoselle jättämässään kirjeessä, jossa paikotellen ilmenee omituinen mielentila, lausuu hän m. m.:

"Kaikki virkatoverit ja palveluskunta (kontorspersonalen) ovat syyttömät ja ovat tehneet kaiken vaan minun käskystäni. Itse olen kaikkeen syyllinen ja kadun katkerasti tekoani ja toivon, että Taivaan Herralta saisin vielä niin paljon elonaikaa, että edes vähässä määrässä voisin poistaa tuottamiani vahinkoja ja poistaa tuon elämäni mustan pilkun."

Alkuaikoina oli I. avuliaasti lainannutkin pankin liiketuttaville rahoja omista rahoistaan, joten monet olivat ehkä luulleetkin, että hän lainailee omista suurista varoistaan. Nyttemmin on tuomari Toivonen kuitenkin saanut selville, ettei Idmanilla ole koskaan omaisuutta ollutkaan, sillä hänen velkansa olivat jo silloinkin kun hän sai perintöosuutensa, hänen perintöosuuttaan paljon suuremmat. Hänen suuret tulonsa pankista ovat myöskin ennen liioitellut, ja ovat ne todellisuudessa viime vuosina nousseet 40,000—45,000 markkaan.

Tuomari Toivonen ilmoitti muuten, että ennen mainitun kavalletun summan suuruus on melkein oikea ja että kavalletut varat ovat käytetyt suurimmaksi osaksi juuri noiden toistatuhannen huonon liikkeen hoivaamiseen. Paljon on I. myöskin mukana huonoissa liikeyrityksissä ja useissa takuissa. Yksityistalouteensa on I. myöskin tuhlannut hyvinkin paljon. Melkoisia menoja on Idmanille myöskin koitunut niistä korkotappioista, joita hän sai kun hänen piti toisista pankeista saamansa luoton vakuudeksi niissä pitää suurehkoja talletuksia. Jopa eräät liiketoveritkin johtivat häntä aivan suoranaisiin kavalluksiin viime aikoina kun tiesivät Idmanin asiain olevan retuperällä ja hänellä olevan epäselvyyksiä pankissa, rupesivat he pitämään I:a "lypsylehmänään". He lähettivät pankkiin tyhjät vekselit uudistuksen aikana ja käskivät Idmanin ne hoitaa ja I. hoitikin ne, peläten joutuvansa kiinni tahi asiainsa muuten sekaantuvan. Mitään erityisiä "salaperäisiä" summia ei varojen kavalluksessa ole havaittu, vaan ovat ne summat, jotka hän jo varemmin on ilmoittanut osoittautuneet jotakuinkin todenmukaisiksi.

Vekseliprotestit.

Eilen protesteerasi Yhdyspankki kauppaneuvos Fr. Björkqvistin tunnustaman ja Tampereen villakutomotehdas o. y:n asettaman 2,194 mk. 2 p. suuruisen vekselin.

Viralliseksi syyttäjäksi

Idmanin jutun käsittelyä varten on prokuraattorinvirasto määrännyt Helsingin kaupungin toisen kaupunginviskaalin, varatuomari  O n n i   H e i n o n k o s k e n.  Tampereen kaupungin maistraatti oli puheenaolevaan toimeen ehdottanut Tampereen ensimäistä kaupunginvoutia A. F. Bergrothia, koska Tampereen toinen kaupunginviskaali S. W. Aspelund kivulloisuuden vuoksi ja muiden virkatointensa rasittamana oli pyytänyt vapautusta tämän paljotöisen jutun ajamisesta.

Idmanin hallussa ollut tilanomistaja
Alfr. Kordelinin 200,000 markan vekseli,

joka muutama aika takaperin protestattiin Tampereella ja jonka Idman seliti saaneensa haltuunsa tilanomist. Alfr. Kordelinilta hänen aikoinaan K:n puolesta maksamien vekselien vakuudeksi, on aiheuttanut oikeudenkäynnin ja tulee juttu esille Tampereen raastuvanoikeudessa piakkoin.

Idmanin konkurssipesän puolesta tulee asiaa ajamaan varatuomari Yrjö P u l k k i n e n   ja tilanomistaja Kordelinlin[4] puolesta varatuomari Risto R y t i   Raumalta.


Lähde[muokkaa]

Aamulehti torstai 6.2.1913 s. 4.


Tallentajan huomautukset[muokkaa]

  1. pitää olla kavaltamat
  2. pitää olla kuitenkin
  3. pitää olla melkein
  4. pitää olla Kordelinin