Napisija
| Napisija. Kirjoittanut Samppa Luoma |
- Oi, Herra, kun loit ihmiskunnan,
- miks’ surman sille loit sa myös?
- miks’ loit sa meihin tuimaa tulta,
- mi kalvaa kauniin luomatyös?
- Miks loit sa lemmen, elon kruunun
- niin kauniiks, vaan niin katkeraks?
- Oi, miksi loitkaan ihmiskunnan
- sen rakkauden asuttavaks!
- Sen oisit kironnut sa kiveen;
- ei riipois nuorten rintoja,
- ei kruunuasi ruostuttaisi,
- ei surmaisi se sieluja –!
Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.