Neuvoksi Suomen Tytölle
| Neuvoksi Suomen Tytölle. (Runo.) Kirjoittanut Pietari Mansikka |
- Miepä neuvon neitoisia
- Oman maamme marjasia
- Mokomia morsioita
- Suomen sulhojen omia
- Karjalaisen kaunosia
- Puna-poski potrempia
- Sini-silmiä siveitä.
- Kasvamahan kaunosesti
- Siivon tautta siistimmäksi,
- Opi aina ahkerasti
- Suomen tyttö suosiolla
- Taloudessa taitavaksi
- Siivossasi siistimmäksi;
- Hiljain maata panemahan
- Amull’ varhain nousemahan,
- Ettäs aina aamusella,
- Ylös saatua samassa,
- Peset silmäs siistinlailla
- Kädet saksan saippualla,
- Pääsi kampaat kaunosesti
- Panet hiuksesi paremmin,
- Eikä viikon viivytellen
- Tuntikaudet tutteroillen.
- Tieppä tiilille tulinen
- Pane liedelle palanen,
- Jossa kohta kahvipannun
- Varistelet vanhemmilleis;
- Sitte suojat siivoelet,
- Asteaiset aivan kaikki,
- Jotta joudut navettahan
- Lähdet raavas-lääväsille.
- Karjan siellä katsottua
- Joka lehmän lypsettyä,
- Muistat heitä murkinalla
- Heinä-tullon heittämällä
- Sekä laitat lampahille
- Suurus-palan paikallansa;
- – Tuolta tultua tupahan
- Kammit kangastuoliselle,
- Panet sukset suikkamahan
- Sukkulan sukeltamahan
- Sekä niidet niitämähän
- Kaitehet kalisemahan,
- Eli palttinaa palaisen
- Otat ompelu-kaselle,
- Josta paitoja panelet
- Neulot aivan ahkeruulla
- Paidan päivässä parissa
- Viisi viikkauden kulussa.
- Opi aina oikehimmin
- Volin kanssa kaunosemmin
- Langat laatimaan lujemmat
- Rihmat vieläkin visummat,
- Joista vaatteita valelet
- Neulot harmahat hamehet
- Omin sormineis soriat,
- Sekä kaikki kaulahuivit
- Tarpehet omintakeiset
- Laadit langoista omista
- Valat vaivasi näöstä,
- Ilman toisen auttamatta
- Vierahan viruttamatta,
- Jotk’ ei palkata punoa
- Ilman markan maksamatta,
- Mutta ottaat ompeluusta
- Palkan paikalla paremman;
- Eikä niinku niitä kaiti
- Ompi naisia ololta,
- Kuin ei taida kunnollensa
- Omaa paitaansa panella,
- Sitä vieläkin vähemmin
- Muita vaatteita mukailla,
- Vaan on varma valmihia
- Ottamahan oivahia
- Talon kukkaron kululla
- Miehen rahan raakkiolla,
- Joilla tahtoo kaunisteilla
- Valloill’ vertoja vetellä
- Joka päivä joulun lailla
- Pyhäpäivät pääsiäisen:
- Sivaltelee silkkihuivit
- Monin kerroin moisemmaiset,
- Viisin, kuusin kunkin kerran
- Pätkähyttää pääletysten,
- Vaikk’ on vaikea varissa
- Niitä kaikkii kanneksella,
- Että pyörtyypi pyhänä
- Kiskon penkissä perätin.
- Eikä vielä sitten siinä
- Ole kaikki kaulassansa,
- Kuin on pannut parvehensa
- Kaulahuivia kaheksan,
- Vaan on muskale mukattu
- Kaulavaate kainalosta
- Talohon takatuloksi
- Kieppi kirkon naapurihin,
- Josta saavatten sanoa
- Linnan naiset naureskella,
- Ett’ on kehdanna kesällä
- Kaulahuivia kaheksan
- Panna kaikki parvehensa.
- Eipä tuhmat tuota tunne
- Naiset huonot huomaele
- Miten heitä herjomalla
- Pojat piikana pitävät,
- Että tahtovat talohon
- Tulla naiduiksi tutuille
- Poikasille potremmille
- Oman Suomen sulhasille;
- Josta akkasi anoppi
- Sekä appi aavistella
- Sika-siivoa talossa
- Miniältä millaselta,
- Jok’ ei pestä permantoa
- Tuvan uskala useimmin
- Ehkä kertoa kesässä
- Kymmenkunnan kynnyksiä,
- Vaikk’ei ensinkään eroittaa
- Taida tallin lattiasta
- Siivossa sikopajasta,
- Joist’ on heitetty hevosen
- Sonnin sonta suoritettu
- Sekä lampahan laitettu
- Sian silla siistittynnä
- Aivan ihmis-astimeksi
- Osattu oven etehen
- Tuvan kynnykselle luotu,
- – Sekä laskee lattialle
- Nainen huono huonehensa
- Tuopi porsahat tupahan
- Taluttaapi tallukaiset,
- Joiden sittoa sisässä
- Lattialla lainehtiipi;
- Sekä kaakkuja kanojen
- Pöydäll’, penkill’ pöllyääpi,
- Jott’ ei viihdi vieras tulla
- Sinne astua sisälle,
- Kussa lempo lenkuaapi
- Haju huono huonehessa,
- Josta toilla toime-miehet
- Papit pauhavat pahoille
- Kirkkoherrai heittiöille,
- Nimismiehet niinitänä,
- Ruunun palveljat rupevat
- Ukkoloille uhkoamaan
- Rahasakkoo saadaksensa.
- Niiden ruplan viitti sille
- Isännälle itsellensä,
- Jonk’ on vaimo jouduttana
- Eli pannut palkan piika
- Siivon sellasen si’alla
- Tuonut karju-karsinasta.
- Niin myös taikina talossa
- Kaarnuskassa kirnun kanssa
- Ovat kumpikin monia
- Tuumasia tuntuvasti,
- Joissa käypi käärmehiä
- Sisäliskoja sisässä,
- Madot maito-pyttylöissä
- Torokaiset kattiloissa
- Ynnä muuta yltäkyllin
- Hämähäkkiä häjysti,
- Joit’ en tahdo tarkemmalta
- Viihdi virressä enemmän
- Laulussani lausuella,
- Sillä naiset naurasivat
- Viisahammat virrelleni,
- Vaikk’en virkkana vihassa
- Ole suotta suuttununna
- Tätä tahtona takoa.
- Vaan on ratki rakkauusta
- Ynnä muuten ystävyysta
- Siitä oikehin opiksi
- Pantu vasta varmemmaksi,
- Jott’ ei joutusi pahaksi
- Miniäksi miehelässä;
- Mutta että muuttasivat
- Tytöt nuoret tykkönänsä
- Elämänsä entisestä
- Paremmaksi paikallansa,
- Ollen muille oikeampi
- Tuleville tuttavampi
- Esikuva ensimäinen
- Lapsillensa laisinkini.
Lähde: Sanan-Lennätin 12.2.1858.