Niin, viha pois, jos sydän sortuiskin!

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
15. Niin, viha pois, jos sydän sortuiskin!

Kirjoittanut Heinrich Heine


Niin, viha pois, jos sydän sortuiskin!
Ikimennyt kulta! – vihaa kantaisin?
Vaikk’ kivihohtein säihkyy vaattehes,
Ei sädekään käy yöhön sydämes.
Sen aikaa tiedän. Näin sun unissain
Ja synkän yön näin sydämessäs vain
Ja käärmeen näin, mi syö sun sydäntäs,
Näin, kulta, kuink’ on kurja elämäs.


Lähde: Heine, Heinrich 1905: Valikoima runoelmia. Suomensi Valter Juva. Yrjö Weilin, Helsinki.