Niin syvästi särki se äidin mieltä

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niin syvästi särki se äidin mieltä.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Niin syvästi särki se äidin mieltä,
kun lapsonen taisteli tuskissaan,
kun usko murtui ja toivo sammui
ja kun ei apua kuulunutkaan.
Niin syvästi särki se äidin mieltä,
kun kelmeni lapsonen kärsinyt,
kun silmät sammui, ja kuolon suuruus
ja kuolon rauha niiss’ oli nyt.
Niin syvästi särki se äidin mieltä,
kun kellot soivat niin kumeaan,
kun lähtövirttä jo veisattihin
ja lapsonen vietiin povehen maan.
Niin syvästi särki se äidin mieltä,
kun lapsonen maahan laskettiin,
kun kodin kaunistus, kansan toivo
maan mustahan povehen mullattiin.
Niin syvästi särki se äidin mieltä,
kun koti oli kolkko ja autio,
kun äidin ylpeys, ilo, turva
maan mustassa mullassa makasi jo.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.