No 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty

Teknisten rajoitusten vuoksi artikkelin yllä näkyvä otsikko on virheellisessä muodossa. Oikea kirjoitustapa on: N:o 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty.

N:o 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty. Kirjoittanut Martti Luther

1.

Näin puhui Engel: paimenet!

Tuon sanomat juur suloiset,

Nyt ilon ison ilmoitan

Ja armot suuret Jumalan.

2.

Tänäin on teille syntynyt,

Tahdosta taivaan siinnyt

Jesus suvusta Davidin,

Kristus kuningas Zionin.

3.

Hän on se Herran siunattu,

Profeetan kautta puhuttu,

Ken kansat kaikki vapahtaa

Ja taivaan tielle johdattaa.

4.

Hän langenneita lohduttaa,

Hän alta synnin avittaa,

Tuo rauhan, riemun sielullen

Ja lunastuksen iäisen.

5.

Täm’ olkoon teillä merkkinä:

Pien’ löytyy lapsi seimessä;

Käy, paimen kaunis, katsomaan

Lahjaa Jumalan laupiaan.

6.

Herää, sieluni, ilolla,

Ken seimess’ ompi, katsahda!

Siell’ on Messias maailman

Ja Poika Pyhä Jumalan.

7.

O Jesu rauhan Ruhtinas!

Tervet tykömme tultuas

Turvaksi köyhäin synnisten,

Iloksi kansain kaikkien.

8.

Ah, Herra, vaikka kaikki voit

Ja taivaan armot meillen toit;

Kuin lapsi kehno, alhainen

Lepäät vuoteella köyhyyden.

9.

Jos kaunistettu kullalla

Ja päärlyill’ olis maailma,

Kuitenkin olis kehnoinen

Vuoteeksi, Jesu, sinullen.

10.

Vaan tahdoit tulla köyhyyteen

Auttaakses meitä autuuteen:

Näin näytit ett’ on turhuus suur

Maailman koreus, korkuus juur.

11.

Ah kuule, Kriste armias!

Sieluuni ota asumas,

Äl’ erkee koskaan minusta,

Niin olen vapaa vaivoista.

12.

Nyt Kristikunta veisatkaan

Ett’ olet tullut maailmaan:

Ain’ olkoon Korkein kiitetty,

Kolmyhteisyys ylistetty.

(Lutherus.)

Lähde: Turun Viikko-Sanomat 19.10.1822.