Noita

Noita Kirjoittanut Saima Harmaja

Minä olen noita.

Vaviskaa minun edessäni, oi ihmiset.

Kun minä nostan lumotun sauvani,

tottelee minua kaikki maailmassa.

Katsokaa!

Siellä missä äsken kohosivat kiviset muurinne,

pauhaavat nyt valtameren mainingit

pirstoutuen koralliriuttaan.

Ja kalpean ikkunan takana

huojuvat intohimoiset palmut,

ja pimeydessä hiipivät pantterit pehmein tassuin.

Minä olen noita!

Kuuletko, ruumiini, olet noidan ruumis,

eikä noita voi kärsiä.

Jännity, murtuva ruumiini,

taikasauva on sytyttävä sinut ilmiliekkiin.

Sillä noita ei voi sairastaa.

Hän voi vain kohottaa lumotun sauvansa

tai kuolla.

Lähde: Harmaja, Saima 1932: Huhtikuu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.