Nootti 27.11.1939 Yrjö-Koskiselta Molotoville

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SUOMEN MOSKOVAN-LÄHETTILÄÄN YRJÖ KOSKISEN ULKOASIAINKOMISSAARI MOLOTOVILLE 27 PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 1939 OSOITTAMA NOOTTI

Suomennos.

Herra Kansankomissaari.

Kirjelmäänne tk: 26 p:ltä on minulla kunnia hallitukseni puolesta vastata seuraavaa: Väittämänne rajaloukkauksen johdosta Suomen hallitus on kiirreellisesti pannut toimeen tutkimuksen. Siinä on todettu että Suomen puolelta ei ole suoritettu kirjelmässänne mainittua tykinlaukausten ampumista. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että Neuvostoliiton puolelta rajaa on mainitsemallanne Mainilan seudulla suoritettu 26.11. klo 15.45–16.05 Neuvostoliiton aikaa ampumista. Suomen puolelta on voitu nähdä räjähdyspaikka, Mainilan kyläaukea, joka sijaitsee vain n. 800 m rajasta aukean pellon takana. Äänien perusteella, jotka ovat aiheutuneet kuulluista 7 laukkauksesta, on voitu todeta, että ase tai aseet, joilla ammunta on suoritettu, ovat sijainneet noin 1½–2 km kaakkoon räjähdyspaikasta. Havainnot laukauksista oli merkitty asianomajsen rajavartiostaon päiväkirjaan heti tapahtuman sattuessa.

Näin ollen on kysymyksessä mahdollisesti harjoituksien suorittamisen johdosta Neuvostoliiton puolella tapahtunut onnettomuus, joka ilmoituksenne mukaan valitettavasti on vaatinut ihmisuhreja. Tehtäväni on sen vuoksi torjua esittämänne vastalause ja todeta, että Suomen puolella ei ole suoritettu väittämäänne vihamielistä tekoa Neuvostoliittoa vastaan.

Viittasitte kirjelmässänne myös esittämiinne lausuntoihin herroille Paasikivi ja Tanner, heidän ollessaan Moskovassa, siitä vaarasta, minkä vakinaisten joukkojen keskittäminen rajan välittämään läheisyyteen Leningradin luona aiheuttaisi. Tämän johdosta haluan huomauttaa, että Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja: sen sijaan ei sinne ole sijoitettu esimerkiksi tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle. Joskaan ei ole konkreettista aihetta joukkojen siirtämiseen ehdottamallanne tavalla rajalinjalta, on hallitukseni kuitenkin valmis neuvottelemaan asiaa koskevista Neuvostoliiton hallituksen ehdotuksesta siinä mielessä, että molemmin puolin siirrettäisiin joukot määrätyn matkan päähän rajasta.

Totean tyydytyksellä ilmoituksenne, että Neuvostoliiton hallituksen tarkoituksena ei ollut paisuttaa sen rajatapahtumaan merkitystä, jonka se kirjelmänne mukaisesti silloin otaksui tapahtuneen. Olen iloinen että olen voinut heti seuraavana päivänä esityksenne saapumisesta poistaa syntyneen väärinkäsityksen. Jotta asiassa ei missään tapauksessa jäisi jäljelle minkäänlaista epäselvyyttä, ehdottaa hallitukseni, että molempien maiden Karjalan kannaksen raja-asiamiehet saisivat tehtäväkseen yhteisesti tutkia kysymyksessä olevan tapauksen sen mukaisesti kun 24.9.1928 solmittu, raja-asiamiehiä koskeva sopimus edellyttää.

Vastaanottakaa j.n.e. –

A.S. Yrjö-Koskinen