Nootti 29.11.1939 (1) Yrjö-Koskiselta Molotoville

SUOMEN MOSKOVAN-LÄHETTILÄÄN YRJÖ-KOSKISEN ULKOASIAINKOMISSAARI MOLOTOVILLE 29 PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 1939 OSOITTAMA NOOTTI

Suomennos

Herra Kansankomissaari.

Minulla on kunnia esittää vastauksena kirjelmäänne kuuluvan marraskuun 28 päivältä seuraavaa: Kirjelmästäni kuluvan marraskuun 27 päivältä ilmenee, että Suomi ei ole loukannut Sosialististen Neuvostotasavaltojen liiton alueellista koskemattomuutta. Jotta tämä tulisi varmasti todetuksi, on hallitukseni ehdottanut, että molempien valtakuntien Karajalan kannaksen raja-asiamiehet saisivat yhteisesti tutkia kysymyksä olleen tapauksen sen mukaisesti kuin 14.9.1928 solmittu raja-asiamiehiä koskeva sopimus edellyttää. Kirjelmässäni lisäksi ilmoitetaan, että Suomen puolella on rajan läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain tavallisia rajavartiojoukkoja, jotka eivät voi olla minään uhkana Leningradin turvallisuudelle. Hallitukseni on sitä mieltä, että ei ole ollut olemassa edellytyksiä hyökkäämättömyyssopimuksen irtisanomiseen, mikä sopimuspöytäkirjan mukaan vuodelta 1934 jatkuu ilman irtisanimisoikeutta vuoden 1945 vuoden loppuun. Hallitukseni haluaa erityisesti korostaa hyökkäämättömyyssopimuksen 5 artiklaa, jossa molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä ratkaisemaan kaikki välillään ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää siihen ratkaisuun yksiomaan rauhallisia keinoja. Tässä tarkoituksessa molemmat sopimuspuolet ovat sitoutuneet alistamaan mahdolliset niiden väliset ristiriitaisuudet, joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista diplomaattista tietä selvitetyksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa. Sanotun artiklan mukaan sovittelumenettelyä on käytettävä erityisesti kysymyksen ollessa siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvollisuutta loukattu vai ei. Edelläolevaan viitaten hallitukseni ehdottaa, että hyökkäämättömyyssopimuksen 5 artiklan ja sopimukseen liittyvään sovittelumenettelystä tehdyn sopimuksen mukaisesti kutsuttaisiin niissä edellytetty sovittelulautakunta viipymättä koolle käsittelemään syntynyttä erimielisyyttä. Vaihtoehtoisesti on Suomi valmis alistamaan erimielisyyden ratkaisun ulkopuolisen puolueettoman välityksen suoritettavaksi. Antaakseen voimakkaan todistuksen vilpittömästä pyrkimyksestään päästä yhteisymmärrykseen Neuvostoliiton hallituksen kanssa ja torjuakseen Neuvostohallituksen väitteet, että Suomi olisi omaksunut Neuvostoliitolle vihamielisen kannan ja haluaisi uhat Leningradin turvallisuutta, on hallitukseni valmis sopimaan Neuvostoliiton hallituksen kanssa Karjalan kannaksella olevien puolustusjoukkojensa siirtämisestä raja- ja tullivartiojoukkoja lukuunottamatta sellaiselle etäisyydelle Leningradista, ettei voida väittääkään niiden uhkaavan sen turvallisuutta.

Vastaanottakaa j .n.e.

A.S. Yrjö-Koskinen