Norsut
Ulkoasu
Norsut. Kirjoittanut Charles Leconte de Lisle |
Suom. Kaarlo Sarkia. |
- Meri punainen, liikkumaton on aavikon santa,
- meri liekehtivä ja rannaton unessaan.
- Utu kuparinkarvainen verhoo ihmisen maan
- hyvin kaukana, missä on aallokas taivaanranta.
- Ei elämää, ääntä. On kylläiset leijonat
- sadan mailin takana nukkuneet luolansa huomaan.
- Käy kirahvi lähteitten sinisiä vettä juomaan
- läpi palmuston, minkä pantterit tuntevat.
- Läpi sakean ilman lentää linnut pelkää,
- sitä kiertää aurinko hehkuva, suunnaton.
- Jokin boa kuumuudesta nukkunut on,
- hidas aalto käy joskus pitkin sen suomuista selkää.
- Kun hehkuva tienoo, min ylitse kaartuvat
- valonkylläiset taivaat, kolkkoa untaan jatkaa,
- kas silloin halki aavikoitten matkaa
- kotimaahansa norsut, hitaat ja mahtavat.
- Ne tulevat lailla möhkäleitten laajain
- näköpiiriin, ilmaan tomua nostaen.
- Hyvin suoraan ne kulkevat. Hiekkakinosten
- näet sortuvan alla valtavien raajain.
- On johdossa iäkäs päämies. Nahka sen
- on halkeillut lailla vanhain puitten kuoren,
- min on uurtanut aika. Sen pää on lohkare vuoren,
- selän kaari nousee raskaasti keinuen.
- Saman vauhdin ja suunnan säilyttäen tarkkaan
- pölyn peittämän joukkonsa johtaa se maalia päin.
- Jono kumppaneitten seuraa jyhkeäin
- vaon möyrien hiekkaan, luottaen patriarkkaan.
- Rakosilmin ne matkaa, viuhkakorvineen.
- Torahampaitten välissä riippuu kärsä köyry.
- Lyö vatsa hölkkyen, siitä nousee höyry,
- hiki usvana leijuu ilmaan paahteiseen.
- Jano vaivaa, aurinko polttaa selkäluita,
- tulikärpäset tuhannet jakavat pistojaan.
- Vähät siitä! Ne muistavat ihanan, kaukaisen maan,
- rodun suojapaikan, mi kasvaa viikunapuita.
- Joki korkeilta vuorilta laskee, ne näkevät sen.
- Ui karjuen siinä mahtava virtahepo.
- Kuun paisteessa rantaan, jäsenissä lepo,
- pian käyvät ne juomaan, ruokoja taittaen.
- Niin rohkeina, hitaasti norsut taivaltavat,
- jono musta, lävitse aution erämaan.
- Ja aavikko vaipuu rauhaansa kaameaan,
- näköpiirin taa kun viimein ne katoavat.
Lähde: Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. 1934. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ja Helsinki.