Nouse jo!

Nouse jo! Kirjoittanut Vilkku Joukahainen

Oma sävel.

1. Nouse, jo nouse, sä Pohjolan kansa.

Päiväkin nousevi parhaillansa!

Maljojen kanssa ken kulkevi myötään

hylkivi kaikkea, tointansa, työtään.

Työssä on kansojen turva ja suoja:

se innon, lämmön ja lemmen on luoja.

Nouse, nyt nouse, sä Pohjolan kansa!

Päivyt jo paistavi parhaillansa.

2. Nouse, jo nouse, sä vanha ja nuori,

innolla lämmitä sydän ja kuori!

Valpasna henkesi surmaa kaihda!

Elon el’ onnea kuolohon vaihda. –

Silmien säihkyä, intoa mielen,

hellien säilytä sointua kielen.

Nouse, nouse nyt, sä vanha ja nuori,

innolla lämmitä sydän ja kuori!

3. Nouse, jo nouse, sä urhojen suku,

suuri on lastesi lauma ja luku!

Nuorena nouse sä kukkia kantain

onneksi kansan ja tuhanten rantain,

nuorena nouseva maasi on myötä

muistaen lastensa lempeä, työtä.

Nouse, nyt nouse, sä urhojen suku,

suuri on lastesi lauma ja luku!

4. Nouse, jo nouse, sä Pohjolan kansa,

valpasna väittele velttojen ansa!

Velttojen aatos on maljojen luona

ja hengen peltokin kuohuvi suona. –

Valhetta täynnä on juomarin mieli,

tuntehen kurjuutta kertovi kieli. –

Nouse, nyt nouse, sä Pohjolan kansa,

valpasna väittele velttojen ansa!

Vilkku Joukahainen.

Lähde: Köyhälistön laulukirja: valikoituja lauluja. Kolmas korjattu painos. 1931. Etelä-Hämeen sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna.