Nuorisolle

Nuorisolle. ”Pyrkijästä”. Kirjoittanut Niilo E. Wainio

Nouskaamme pojat Pohjolan

yksissä mielin sotimaan

puolesta valon, totuuden,

katkaisten kahleet raakuuden;

        käs’ kätehen,

        näin vannoen:

        Saa Suomemme,

        maa isämme

lempemme, työmme, neuvomme.

Es’-isät meille raivanneet

on kodon korpeen, viljelleet

nuo meidän laajat vainiot,

kärsineet sotain vauriot.

        Se muistaos

        ja vanno’os:

        saa Suomeni,

        maa isäini

lempeni, työni, neuvoni.

Pitäiskö meidän tuhlata

perintö isäin ihana,

jonk’ ovat sydänverellään

varjelleet meille jäämähän?

        Ei milloinkaan!

        Siis vannomaan:

        saa Suomemme

        maa isäimme

lempemme, työmme, neuvomme.

Sä Suomen sorja nuoriso,

jo ymmärrätkö, huomaatko,

ett’ olet toivo kansasi,

se turvaa sinun voimaasi.

        Siis uni pois!

        Ken veltto ois? –

        Saa Suomemme,

        maa isäimme

lempemme, työmme, neuvomme.

Jo nousee lippu ilmoillen

”vapaus, valo” sanoineen;

kokoontuu rivit reippahat

sen ympärille lukuisat;

        me yhdytään

        ja päätetään:

        saa Suomemme,

        maa isäimme

lempemme, työmme, neuvomme.

N[iilo]. E. W[ainio].

Lähde: Turun Kuva-Lehti 19.10.1890.