Oi, ylhät ikitunturit
Ulkoasu
Oi, ylhät ikitunturit. Kirjoittanut Robert Burns |
Runoelma on muuttunut yleiseksi kansanlauluksi. – Clyde virtaa länttä kohden valtamereen, Forth läpi Gowryn viljavain laaksojen Pohjanmereen. |
- Oi, ylhät ikitunturit sammalevuorten,
- emo-kantajat Clyde-joen ourujen nuorten,
- mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie,
- ja riistalle riekon on linnustajan tie!
- Mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie,
- ja riistalle riekon on linnustajan tie.
- Ei Gowryn suvilaaksot, ei Forthin norot armaat
- niin mieltäni viehdä kuin vuorenselät harmaat;
- lymyss’ siimeisen rotkon on kirkas sinivuo,
- kaikk’ aatokseni sinne käy lemmittyni luo.
- Lymyss’ siimeisen rotkon on kirkas sinivuo,
- kaikk’ aatokseni sinne käy lemmittyni luo.
- Ikitunturille nousen ma rinteiden laitaa,
- miss’ ourut alas syöksyvät uomaansa kaitaa;
- siell’ immen sulo seuraan ma iltahan jään,
- ja huomaamatta hetket ne kiitää kerkeään.
- Siell’ immen sulo seuraan ma iltahan jään,
- ja huomaamatta hetket ne kiitää kerkeään.
- Hän ei ole kaunein, vaikk’ kaunis on mulle;
- ei kasvatusta hienoa vuorilla tulle.
- Hänen syntynsä on halpa, kuin ollakin voi,
- mut lempensä kumpikin toisellensa soi.
- Hänen syntynsä on halpa, kuin ollakin voi,
- mut lempensä kumpikin toisellensa soi.
- Saa hätään sinut kauneus, jousin ja nuolin,
- punehduksin ja hymyin ja haaveilevin huolin!
- Äly, hienostus jos nuolia singauttaa,
- ne häikäisevät silmäs, kun haavan sydän saa.
- Äly, hienostus jos nuolia singauttaa,
- ne häikäisevät silmäs, kun haavan sydän saa.
- Mut herttainen hyvyys ja silmän sulo kaipuu,
- min säihkyissä safiiri himmeäksi haipuu,
- syvä lempi, – mun syliinsä vangittuaan,
- on voittoisan impeni viehäkkeenä vaan.
- Syvä lempi, – mun syliinsä vangittuaan,
- on voittoisan impeni viehäkkeenä vaan.
Lähde: Burns, Robert 1918: Lauluja ja ballaadeja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Fundament, Helsinki.