Oi kiitos, Herra, kun autit mun

Wikiaineistosta
45. Oi kiitos, Herra, kun autit mun.

Kirjoittanut Simo Korpela


Oi kiitos, Herra, kun autit mun
Taas kohtien kovain alta,
Kun riistit vaivoista vaivatun
Ja kiusatun kiusaajalta!
Oi kiitos, Herra, en muuta ois
Mä ansainnut kuin vihaa,
Kun riensin riihaton tieltäs pois
Ja noudatin synnin lihaa!
Mut kiitos, Herra, sä taasen toit
Sun rauhasi rakkaan mulle,
Kun anteeks-antosi kalliin soit
Mun tunnollen tuomitulle!
Oi kiitos. Herra, sun polkus on
Niin helppoa käydä taasen!
Ain’ armos vaivaista varjelkoon,
Niin että hän loppuun saa sen!
Kun »kiitos Herralle» lausuen
Tään maallisen päätän matkan,
Niin »kiitos. Herra, sa armoinen»,
Mä taivaassa ijäti jatkan.


Lähde: Korpela, Simo 1904: 75 virttä. Werner Söderström, Porvoo.