Orjankauppaa vastustava kokous Brysselissä

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Orjankauppaa vastustava kokous Brysselissä on viime viikolla käsitellyt pääasiallisesti v i i n a - a s i a a. Keskustelujen perustuksena on ollut erään brittiläisen edustajan tekemä esitys, jossa huomautetaan viinankin päässeen europalaisen sivistyksen mukana kulkeutumaan Afrikaan. Ja se on siellä tapansa mukaan tuottanut suurta tuhoa. Viina heikontaa neekeriheimot niin helposti, että he eivät voi puolustautua orjankauppiaita vastaan, kun se vaan on niillä apulaisena.

Esityksessä jaetaan afrikalaiset heimot kolmeen ryhmään, nimittäin:

1:ksi Keskisen Nigerin varsilla ja läntisessä Sudanissa asuvat kansat, noin 40 miljonaa luvultansa, jotka eivät ole vielä ehtineet paloviinaan tutustua. Englanti, joka suojelusoikeutensa nojassa alisen Nigerin maihin valtii yhtä tietä näihin maihin, velvoittautuu kerrassaan kieltämään alkoholinkaupan Binuevirran laskuun saakka ulottuvalla alueella, jos Kongo-sopimuksen allekirjoittaneet valtiot puolestansa kieltävät viinan viennin keskisen Nigerin varsille ja Ranskaa estää Senegalin kautta kuljettamasta viinaa Nigerin latvamaille.

2:ksi Keskiafrikan kansat, jotka eivät myöskään vielä tunne viinan käytäntöä. Jos heidät mielitään turmiosta suojella, niin on kiellettävä viinan kuljetus Kongo-latvoille.

3:ksi Rannikkojen asujamet, jotka jo ovat ehtineet toiset enemmän toiset vähemmän tutustua ja tottua viinaan. Esittäjän mielestä on heihin nähden otettava kohtuullisesti huomioon voimassa olevat tavat sekä kaupan jo saavuttamat oikeudet. Olisi määrättävä, sanoo hän, alin tullin määrä ja vastaava vero maassa valmistettavasta viinasta. Englanti puolestansa tyytyisi 100 fr. hektolitralta puhdasta alkoholia sen korkeamman tullimäärän sijaan, joka on hyljätty, koska sitä vastustivat asianomaiset omassa maassa. Mutta liittoutuneitten valtioiden, joihin myöskin Liberian vapaavaltio voisi viinantuonnin vastustamiseksi yhtyä, tulisi ryhtyä koviin keinoihin estääksensä viinaa pääsemästä suojeltuihin seutuihin. Suojeltuina seutuina taasen ovat pidettävät maat 20 asteesta pohjoista leveyttä 22 asteeseen eteläistä leveyttä sekä Atlantin valtamerestä Punaiseen mereen ja Indian valtamereen.

Tätä englantilaista esitystä ovat alankomaalaiset edustajat melkoisessa määrin vastustelleet. Ehdotetun rannikkotullin sijaan, joka on 200 prosenttia arvosta, tahtoisivat he määrätä 25 prosenttisen tullin. Berlinin sopimuksen mukaan tahtovat he myöskin säilyttää kumoamattomana vapaan tuontikaupan ranskalaisissa, portugalilaisissa ja belgialaisissa maissa Kongon varsilla. Epäkohtia välttääksensä esittävät he nautintotullin, josta arvelevat olevan saman verran hyötyä kuin tuontitullistakin.

"Köln. Ztg.", jonka kertomuksesta yllä olevat tiedot ovat otetut, lopettaa kirjoituksensa arveluun, että kokouksen työ siis jää tässäkin kohdin keskeneräiseksi.


[Lähde: Uusi Suometar 2.4.1890 sivu 2]