Otan kandelehen käzih
| Otan kandelehen käzih Kirjoittanut Feodor Isakov |
- Otan kandelehen käzih,
- rubien sil mie soittamah.
- Struunien[1] iänet heläkkäizeh
- Kajotahe loittona.
- Soitin soitin iän kaiken
- koivukandelehel mie.
- Abieh mäni elos-aiga,
- juostih ojat kyynelie.
- Tuli suuri ukon jyry,
- nosti rahvas yläh piän.
- Vanha ilma alah kyryi,
- ozan tähti virij miän.
- Ajoimma myö vragat[2]-hukat,
- kajostui miän muakunda:
- suoloin randoih noustih kukat,
- kuuluu käen kukunda.
- Otin kandelehen kädeh,
- rubein sormil soittamah.
- Ei miän elos tiijä hädiä,
- synnyimmä myö voittamah.
1938
Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.