Oulun Viikko-Sanomille toivotus-sana

Oulun Viikko-Sanomille toivotus-sana. Kirjoittanut Johan Léman

Jopa kuului kummemmalta

Puhe piloa pahempi,

Murehtui monelta mieli,

Pahasta surun sanasta,

Kun lehet levittelivät

Ääntä outoa ovillen,

Ett’ on kuollut kulta-lehti

Sanomat somahat Suomen,

Viikko-lehti lemmittävä,

Kauno-kieli Oululainen,

Pohjan puolesta puhuja

Poisi mennyt meidän maalta

Tuonne tuonelan tuvillen,

Viime vuoden vaipan alle

Pimentolan peitentöihin.

Moni tuulikin lujasti,

Suru suulla jo saneli,

Ett’ on mennyt meidän lehti,

Sanan saattaja sopusin

Kuolon kourihin kovihin,

Mustan kouhon kammioihin;

Mutt’ oon kuullut kulkeissa,

Pitkin teitä tellustaissa,

Ett’ on lehtemme elossa,

Hengissä hyvät sanomat,

Viikko-sanat voimissansa

Aivan täydellä todella.

Lie se vainkin sairastanna,

Pohjan lehti nyt potinna,

Taudin kanssa taistellunna

Pään porossa pahassa.

Kuuluupa kuleksivan jo,

Haikuroivan huonehessa,

Tuolla suojusten sisällä,

On se tullut terveheksi,

Aivan järjelle jalolle,

Entiselle ehtinynnä

Kuni vuonna viimeissäkin.

Ukko uhkaa uudellensa,

Aikoo taaski astumahan

Samoellen Suomen maita,

Kulkien kylä kylältä,

Talosissa tallustella,

Yritellen ylhäisihin,

Mataloihinkin majoihin,

Ilman ylpeyttä ylöä,

Kierosilmän katsannotta,

Nurja-mielen melskehittä

Käydä köyhänki mökissä,

Viedä vilppaita paloja

Suomen miesten mietinnöksi,

Nuorten opin ohjannoksi,

Kasvavalle kansallemme.

Lujasti lupaa sanalla

Ilmoitella ihmisille

Tiedot toimista hyvistä,

Maitten, soitten saatavista,

Neuvoin nerolla hyvällä,

Selvän kielen kaikunnolla

Aivan siivosti selittää

Kaikki melskeet kauko-mailta,

Sanat laajasta lapista,

Tuolta puolen tuntureitten;

Tuoda tuolta tuonnempata

Uutisia ulkomailta,

Meri-mailta mainioilta,

Vetten välppäväin takoa.

Vielä käskyt kanssa kiellot,

Esivallan vaatimukset

Ottaa Oulu palstoihinsa;

Kaupat, huudot kaikkialta,

Kadonneista katsaukset

Painaa siististi sivuihin;

Toisinansa toimittaapi

Vielä virsiä välihin,

Runon säikeitä somia,

Vielä kanssa kansan suusta

Tarinoitakin tapaapi.

Onpa aineita ololta

Oulun omalle lehelle.

Meidän viikko-vierahalle;

Mutt’ nyt käykäät miehet kaikki,

Kohelkaat kolikan kanssa

Kohta viikko-vierastamme.

Että pääsisi pariimme,

Sairas saataisiin jalalle

Kulku-tielle kankialle;

Tuota toivotan minäkin.

[Johan] Léman.

Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 14.2.1857.