Oulun kasarmilla

Oulun kasarmilla. Kirjoittanut anonyymi

Marssin tapaan.

1. Lauletaanpa me nuoret pojat

Tämän talon kunniaksi.

Ettei kävis’ täällä olo

Meille tukalaksi.

2. Sinisilmälammen rannalla

On tämä poika kasvatettu.

Suomensaaren vartijaksi

Olen minä opetettu.

3. Ai, sano pappa ja ai, sano mamma,

Kun pojat ovat hajallansa,

Kun niit’ on tukkijoella

Ja Oulun kasarmilla.

4. Liian ankara Suomen pojille

Oli ruumin sotaherra,

Kun se ei antanut arpaa nostaa,

Kun yhen ainuan kerran.

5. Terveistä nuorista pojista tehhään

Ruunulle sotureita,

Vaan noista ruunun raakkiloista

Tytöille riijareita.

6. Eikä niitä poikia sotahan viijä,

Vaan niitä opetettaan.

Kolomeksi vuojeksi heilinsä kanssa

Riijaus lopetettaan.

7. Läheppäs pappa nyt viimeisen kerran

Varsaasi valjastammaan,

Kun poikasi viijään kolomeksi vuojeksi

Päätänsä paljastammaan.

8. Pappa ja mamma ja nuorin veli

Jäi kotiani varjelemmaan;

Itte mä läksin kolomeksi vuojeksi

Ruunua palvelemmaan.

9. Oulun kasarmi on rakennettu

Paikalle parahalle,

Kun se on jokitörmällä

Ja hietikkokankahalla!

10. Oulun kasarmilta ei kuulu

Itku eikä nauru,

Vaan sieltä kuuluu signaalin soitto

Ja sotilaspoikain laulu.

11. Ei täällä herroja hellitä,

Eikä poikia pahoin piellä.

Sama on kohtelu kaikilla

Ja ruumin puku päällä.

12. Yhdeksältä iltasella

Signalisti soittaa.

Silloin kaikki kaupungilta

Kasarmille koittaa.

13. Päivystäjä harjoittaa

Asentoa ja ojennusta,

Silloin seison suorana

Ja kuuntelen komennusta.

14. Oulun poikain olokapäälle

On numero nelijä lyöty.

Vähä se on mitä toinen poika

Mun heilistäni hyötyy.

15. Poijat ne marssii Oulun torilla

Komiassa asennossa.

Lomalla ne kättänsä levähyttää

Heilinsä kainalossa.

16. Ei meitä surulla ruokita

Se on ilo, joka elättelee.

Kun maantietä kuljen ja kivääriä kannan,

Niin laulu se helähtelee.

17. Kivääri on kirkas kuin aurinko.

Jota kantelen olallani.

Hei, tyttö on nätti kuin taivaan tähti,

Joka kävelee mun rinnallani!

18. Astele poikani iloisasti

Ja huolesi kauvaksi jätä.

Kun kivväärit välkkää ja torvet ne soi,

Onpa iloista elämätä!

19. Täällä me olemme ottamassa

Tuota oppia komiata,

Että me voisimme puolustaa

Tätä armasta isäinmaata.

20. Isäimme verellä on Suomen maata

Niin monasti kostutettu.

Urhojen maassa on näitäkin poikia

Miehiksi opetettu.

21. Harvoinpa nähhään näin komijoita poikia

Ajalla kuluvalla.

Kun niitä nähhään tukkijoella

Ja Oulun kasarmilla.

Lähde: Suomen sotilaan lauluja. 1933. Neljäs painos. Koonnut Sotilaspoika. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.