Outo jano
| Outo jano Kirjoittanut Kaarlo Sarkia |
- En tiedä, mitä janoan,
- mut kuumeisena vaellan,
- kun herää mailla kevät.
- Niin kuumeisena vaellan –
- en tiedä, mitä janoan.
- Ma janoon kenties, mitä juo
- nuo yrtit, joita multa luo
- ja lehdet ylenevät
- tai virta, jota purppuroi
- niin hehkuvana aamunkoi.
- Tai pojat, jotka palloaan
- lyö, päästäin riemuhuutojaan,
- tai linnut ilakoivat
- tai nuoret, jotka puistoihin
- käy värisevin sydämin.
- Niin, kenties janoon jotakin,
- min tunsin nuorin sydämin,
- kun kerran mulle soivat
- nuo kiurut taivaan kaartuvan –
- ma kenties sitä janoan.
Lähde: Sarkia, Kaarlo 1931: Velka elämälle: runoja. WSOY, Porvoo.