Pääsiäisaamuna

Pääsiäisaamuna Kirjoittanut Saima Harmaja

Punertaa pensaat ihanat

nyt teillä, joilla hohtaa jää.

Valossa kentät sulavat,

ja sini taivaan

loasta hymyää.

Kai kirkkomaalla myöskin nyt,

etäällä, jonne pääse en,

on yli kummun säteillyt

ikuinen päivä

sen siunaten.

Sa, joka ripsin hienoisin

nyt siellä nukut, tunsitko

kun viime kerran suutelin

suloista tukkaas,

niin kylmää jo?

Lähellä ehkä seisoitkin,

ja sokealle hymyillen

kai pyysit, että itkisin

vain tuskaa maista,

vain yötä silmien.

Lähde: Harmaja, Saima 1936: Hunnutettu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.