Siirry sisältöön

Pai, pai, pajunen

Wikiaineistosta
Pai, pai, pajunen.

Kirjoittanut Max Oker-Blom


Pai, pai, pajunen,
sulje korvas tuulillen!
Kesä meni menojaan,
ruusu nukkuu haudassaan.
Uinuu aivan juurellas
leinikkö ja apilas.
Hyv’ on pienen uinahtaa,
kunnes uusi kevät saa.
Synkkä syys jo sai,
pai, pai.
Pai, pai, pajunen,
paina pääsi hangellen!
Siin’ on pehmyt levähtää.
Puissa tuuli temmeltää,
vonkuu myrskyn siipi,
usvat mailla hiipii.
Uinu ruusunumppunen
koittoon uuden keväimen!
Talvi vallan sai,
pai, pai.
Pai, pai, pajunen,
koht’ on aika keväimen!
Viel’ on talvi kuitenkin,
hanget helmin hohtavin.
Oota vielä hiukan,
lämmön liian niukan
antaa päivän terä.
Kevään koittoon herää!
Toivon aika sai,
pai, pai.


Lähde: Oker-Blom, Max 1915: Kotitanhuvilla. Lapsille omisti Tohtori-Eno. Suomeksi sovitti I. H. Otava, Helsinki.