Paimenääniä
| Paimenääniä Kirjoittanut Gustaf Fröding |
- Kiirien laulu ja kilkutus kelloin
- kulkee ja eksyvi kulkeissaan.
- Lehmät ne ammuu, ja liejua velloin,
- tyttöä seuraa laiteita maan.
- Raikuvi kangas ja korvensuu:
- Mansikki – Mansikki – tuulia tuu!
- Loitos ääni se kantautuu,
- kaikilta haaroilta
- kaikuen vaaroilta,
- Mansikki – Mansikki – tuu!
- Huohtinta illan jo uupuvi untuin,
- kilkutus kiihtyy ja vaimentuu,
- käy salo vaieten varjohon huntuin,
- soi sävel kiirien
- ympäri piirien,
- kunnes sen kiehtovi korvensuu.
- Ilta on myöhä, ja päivä jo peittyy,
- lampea usvilta enää ei näy!
- Pitkinä, synkkinä varjot ne heittyy,
- kohta jo yö yli korpien käy.
- Tummana honka ja kuusi jo nukkuu,
- jylhemmin koski se kuohuu vaan.
- Helkkyvä ääni jo kaukana kukkuu,
- kulkee ja eksyvi kulkeissaan.
Lähde: Fröding, Gustaf 1915: Valikoima runoja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.