Siirry sisältöön

Paimenpoika (Härkönen)

Wikiaineistosta
Paimenpoika.

Kirjoittanut Heinrich Heine
Suom. Iivo Härkönen.


Kuningas on paimenpoika,
istuimenaan kumpu on,
kruununansa päänsä päällä
kultakehrä auringon.
Jalkain juuressa on lampaat,
nauharinnat, nöyräpäät,
mullit tyhmät, röyhkeät ne
hovimiehinänsä näät.
Pukit hovinarreinansa,
lehmät äänin kotoisin
kera lintuin, lauluin, huiluin
hoitaa hovimusiikin.
Kilkkaa, kalkkaa, huutaa, hoilaa,
siin’ on kuoro soinnukas,
sekaan koski, korpi kuohuu –
jo nyt nukkui kuningas.
Sillä aikaa ministeri,
Halli maata hallitsee,
äreästi haukkuu, räiskää,
kaiku maita kiertelee.
Kuninkaamme lepertelee:
»Vaikea on hallita,
luona kuningattareni
tahtoisin jo uinua.
Hänen käsivarrellensa
tahtoisin jo painaa pään,
valtakunnan rajattoman
hänen silmissänsä nään!»


Lähde: Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. 1930. Toimittanut Rafael Koskimies. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.