Palowiinan poltosta ja nautinnosta

Palowiinan poltosta ja nautinnost Kirjoittanut Kustaa Paturi

Lähde: Suometar 15.4.1854

Palowiinan poltosta ja nautinnosta.*)

(Lähetty.)

Wiime-wuonna puhui Suometar ja muutkin Suomalaiset Sanoma-lehdet palowiinan ylellisestä turmiosta ja näytti, mitkä owat syyt palowiinan ylelliseen nautintoon ja niistä keinoista, joilla palowiinan ylellistä nautintoa masennettaisiin, jotka, paitsi muuta, perustaiksen siihen, että palowiinan hinta pitäis nouseman eli toisella tawalla: että palowiinaa poltettaisi waan siihen määrään ett'ei sitä olisi kyllältä. Se onkin ylellisen palowiinan nautinnon perehtymiseen, luontonsa puolesta, pääperustus eli niinkuin ihmisessä ruumis, muut keinot erinäisiä jäseniä; polton määrä eli palowiinan paljous on melkeettäisin nautinnon mitta, niin pitkälle että sen waikutus on turmio. Ehkä siitä on jo laweelle ja monin päin puhetta pidetty; mutta niin tärkeessä seikassa ei taida liiaksi olla wieläkin siitä juttua kannattaa.

Kotitarpeen poltto on Suomessa suurin palowiinan walmistuskeino; katselkaamme mitä nykyisen käytännön luonne sisältää. Esimerkiksi tähän arwelemme ½ manttaalin oleman joksikin keski-arwoisen, eli isompia ja wähempiä manttaali-osuuksia niin paljon, että wastaawat tasan manttaalimäärässä. Armollisia Asetuksia myöten, kotitarpeen polttamiseksi, saa ½ manttaalia pitää 34 kannun wetoisen pannun, sawan (?) ja selwikkeen polttamiseksi. Kokemus varmasti todeksi näyttää 34 kannun vetoisella pannulla, jokseenkin hywästä riistasta, kolmessa kuukaudessa, 5 pykälän wäkemyyden sisältäwää wiinaa, keski-armoisella saaliilla, voitaman keittää 500 kannua; tätä lukua manttaalin osaksi 1,000 kannua. Tiedon puutteessa seuraamme wiimewuoden Suomen Huoneenhallitusseuran Sanomain 24, 25 ja 26 n:rossa arweltua lausetta manttaali-määrästä, jotta Suomessa muka löytyisi liki 20 tuhatta manttaalia, jonka kaupunkilaisten kanssa, jotka wiinan poltossa owat osallisia, otamme täyteen 20 tuhatta manttaalia. Ylhäällä sanottua laskua mukaan taidettaisi Suomessa, kolmessa kuukaudessa luwallisella poltto-oikeudella, walmistaa 20 miljoonaa kannua wiinaa. Niin paljoa ei sitä kuitenkaan nykyjänsä walmisteta, kuin joku osa manttaali-luwusta on sanonut ulos poltto-oikeutensa, jotka eiwät kaikki, jos oikeen arwaamme, ole toisilta wuorottu, ja ei kaikissa kaupungeissakaan ole lainkaan poltto-laitoksia eikä maallakaan, jotka polttawat; ei kaikilla ole lailliseen määrään asti isoja pannuja, eiwätkä polta kerkiämistä myöten, eikä niin hywästä riistasta, mikä olis joutusampi wiinan tulolle. Arwelemme luwallisen ja salaa polttain ja salaa ulkoa sisään tuodun wuotisen wiinamäärän Suomessa nousewan noin 9/20 edellä esitellystä määrästä eli 9 miljoonaa kannua.

Armollisten Asetuksien johdosta kaupunkilaisten palowiinan polton arentilaskussa pidetään perustuksena 12 kannua mies- ja 6 nais-rahoille kirjoitetun hengen osaksi wiinan nautinto; jos se jaetaan yhtä weroiseksi, niin tulee 9 kannua hengen osaksi. Edellä olewan arwelun mukaan, yleisestä wiinamäärän nautinnosta Suomessa 9 miljoonaa kannusta, tulisi miljoonalle hengelle jaettuna 9 kannua henkeä päälle. Niillen waiheille kyllä mahtaa ollakin rahoille kirjoitelluin henkien ikäisiä ja warsin tasan kultakin ja yhtä joutuseen joka päiwä nautittuna, jos ei muita wäkewiä eli juowuttawia juomia lainkaan nautittais, näyttäisikin ei kowin ylelliseltä juopumuksen suhteen; mutta kuin nautitaan wielä paljon muitaki wäkewiä juomia, niin se tulee jo liika paljoksi ja kuin iso osa on, jotka eiwät nauti lainkaan wäkewiä juomia ja toisten ei myönnä warat osaansa mukaan, niin siitä määrästä tulee toisille paljon liikaa, nauttikaan häntä tawalla eli toisella. Näin nähden 9 miljoonaa kannua olewan Suomen kansalle liiaksi wiinaa ja edellisen laskeman mukaan woisi Suomessa, asetuksien mukaan, kolmessa kuukaudessa walmistaa 20 miljoonaa kannua, niin jos wiinan walmistus kohtuulliseksi nautinnoksi sowitettaisi, niin yhtä mukaisilla polttokuluilla, kotitarpeen poltto-aika ei saisi olla täyttä 1 kuukauttakaan pitkä, sillä kuukaudessa kerkiäisi walmistaa 6 2/3 miljoonaa kannua, joka olisi liika paljon. Sikäli kuin wiina nousis, rupeisi kukin polttamaan kerkiämistä myöten ja semmoisesta riistasta, mistä saalis olis joutusa ja poltto-kaluja isonnettaisi lailliseen määrään asti ja laitokset rakennettaisi joutusaan luontoon, eikä pidettäisi niin wiinan hywyydestä lukua kuin häntä waan joutuis.

Katselkaamme myös kumpiko polttajoita paremmin hyödyttäisi woitossa, jos polton aika olis kolme kuukautta pitkä eli waan siitä ¼,

Kolmen kuukauden polton ajalla:

Sisäntö (Debet.)

Hopiassa.

Rup. kop.

500 kannua, 5 pykälän wäkewää

wiinaa, myytynä kolmen

kuukauden polton ajan

keskihintoihin

40 kopeekkaa kannusta . . . . . . . . . . 200: —

Rankki wastaa noin 1/7 riistaa . . . . . . .18: 43.

Koko . . . . 218: 43.

Selwintö (Credit.) Palowiinan arenti ½ manttaalista 7 Leiw. 2 50. Wirkamiesten palkka 2 ulosannilta ja 2 sisään-otosta... — 15. Poltto-kalut, huoneen tilan ja wiina astiain kanssa, 60 ruplaa, siitä 10 sadalta 6 — Käyte 1 10. 12 tynnyriä rukiita 4 rup. 50 kop. tynnyrin . 54 — 6 tynn. ohria 3 rup.50 kop. tynn 21 — 24 tynn. kauroja 2 rup. 25 kop. tynn. 54 — 1/30 riistaa myllyntullia... 4 30. 20 syltä halkoja, mallasten, kalunteon ja polton kanssa, 70 kop. syli 14 — 140 jalkapäiwätyötä, mallasten teon ja polton kanssa,20 kop. wuorokaudelta 28 — 32 hewoispäiwätyötä, pannujen kuljetuksen, myssyssä käymisen ja jäiden medon kanssa,40 kop. päitvältä 12 80. Wiinan kaupitsemisesta 1kop. kannulta 5 — Woittoa 15 58. Koko: 218 43. 1/4 polton ajalla kolmesta kuukaudesta:

Sisäntö (Debet.)

125 kannua 5 pykälän wakewää wiinaa, myytynä siihen hintaan kuin wiina keskimäärin taitais nousta, jos ¼ aikaa kolmesta kuukaudesta poltettais, 65 kop. kannusta 81 25. Rankki wastaa noin 1/7 ristaa 4 60. Koko 85: 85. Selwintö (Credit.)

Palowiinan arenti manttaalista 7 Leiw 2 50. Virkamiesten palkka 1kerran sisäänotosta ja 1ulos- annista — 8. Poltto-kalut, huoneentilan ja wiina-astiain kanssa, 55 ruplaa siitä 8 sadalta 4 40. Käyte — 28. 3 tynnyriä rukiita, 4 ruplaa 50 kop. tynnyri 13 50. 1½ tynn. ohria 3 rup. 50 kop. tynn 5 25. 6 tynn. kauroja 2 rup. 25 kop. tynn 13 50. 1/30 riistaamyllyntullia ... 1 7. 5 syltä halkoja, mallasten, kalunteon ja polton kanssa, 70 kop. sylestä 3 50. 35 jalkapäiwätyötä, mallasten teon ja polton kanssa 20 kop. wuorokaudelta 7 — 8 hewoispäiwätyötä, pannujen kuljetuksen, myllyssä käymi- sen ja jäiden wedon kanssa 40 kop. päimältä 3 20. Wiinan kaupitsemisesta 1kop. kannusta 1 25. Voittoa 30 32. Koko 85 85.

Tästä näkyy että kotitarpeen polttaja ¼ ajalla kolmesta kuukaudesta, waikka yhtä suuren arentin maksawat, saisiwat woittoa kahdenkertaisesti; sen uskallamme wakuuttaa, että se niillen paikoillen käwis kuin ei waan salapoltto ja salaa sisään tuominen tapahtunut.

Armollisessa Julistuksessa 7 päiwä syyskuuta 1853 lupaa armollinen hallitus, minkä hywäksi näkee, erinäisiä säätämyksiä myöten pitkittää kieltoa. Kowin ankara olis wiinan liikamääräistä nautintoa joksikuksi osaksikaan perehyttää muulla tawalla kuin ainoastansa sen kanssa, ett'ei wiinaa ole wiljalta, eikä halwalla hinnalla. Toiwottawa olisi jokaisen isänmaan ja kansakunnan ystäwän selittämän lähimäisillensä paljaan wiinan walmistuksen olewan suurimman syyn juopumuksen ylellisyyteen, ja kehoittaman ikäänkuin yksimielisesti julkaisemaan mielensä nöyrällä ja alamaisella pyynnöllä Korkiaa ja Armollista Esiwaltaa lyhentämään kotitarpeen polton aikaa siihen määrään, ett'ei kerittäisi walmistaa yli kohtuullisen tarpeen, samalla arentin maksolla kuin Kuninkaallinen Asetus l5 p. kesäkuussa 1800 säätää koko kahdeksan kuukauden edestä; eli niinkuin Ruotsin waltakunnassa kuuluu aikeissa olewan, että korkia arenti määrättäisi kullenki polttoa tahtowalle tilalliselle, wiinan tuloa eli pannun suuruutta mukaan, jotta sen kautta ylenesi wiinan hinta ja karttuisi korkian Ruunun sisääntulot ja ne saisiwat lakata polttamasta, jotka eiwät sitä näkis itsellensä sopiwaksi. Korkialla wiinan werolla tulisi etenkin juopommat pakotetuiksi luopumaan poltosta, sillä eiwät ne woisi molempia tehdä: juoda wiinaansa ja isoa weroa maksaa. Wapaa-ehtoinen polton oikeuden muoto pitäisikin wiinan hinnan sikäli kuinka se tulisi polttajoille maksamaan. Esimerkiksi jos tawallisten woittoon walmistetaan wiinaa 40 kopeekalla kannu ja siitä maksettaisi 20 kopeekkaa arentia, niin 65 kopeekkaan myytynä kannu antaisi jo paremman woiton, siitä tulisi 5 kop. kannun edestä wahingon waraksi, paljomman arentin makson suhteen. Kuin wiinan wero olis 20 kop. kannulta, niin tawallisesti hinta pysyisi 65 kop., samalla kuin aiwan huokeella arennilla 40 kopeekassa; jos hinta rupeisi alentumaan, polttajoita wähenisi, jos rupeisi ylentymään, polttajoita enenisi.

Sikäli kuin wiinan hinta nousis, kiihkaantuisi sa!a-poltto ja sisään tuominen. Sen osiksi todistaa wiimeis-syyspolton kielto; sittekuin Armollinen Julistus 7 päiwä syyskuuta 1853 syyspolton kiellosta tuli noin lopulla syyskuuta yhteisen kansan tiedoksi, silloin ei enään ollut isojuojilla eikä wähäwaraisilla wiinaa — niinmuodoin waan harwoilla ja sikäli harwoissa paikoissa nautittawana ja olisi tawallisuutta mukaan loppunut 15 päiwanä marraskuuta, niinkuin ennenki. Wiinan polton kielto waikutti wiinan kalleuden, joka saattoi aineen piisaawaksi; mutta ei kuitenkaan niin piisaawaksi kuin sen nykyisin huomaa olewan. Näin muodoin luwalliset wiinanpolttajat ei taitaisiwat maksaa korkeata weroa, aineen saamisen suhteen.

Kuin wiinan poltto ja salaa sisään tuominen tulisi sowitetuksi siihen määrään ja laatuun, että sen hinta korkenis, ja kuin juoma-kauppiain woiton pyyntö ja juojain kiihko on himollinen, kuin niille tulee yksi kohta ahtaaksi toisessa, toiset hakee woittoansa, toiset himoansa tydytystä — tietysti olwen juominen — ja tämäkin saattaisi tulla kyllä moitteen alaiseksi, kuin isoissa olwi-panoksissa taidetaan walmistaa niin wäkewiä juomia, ett'ei wiinaa kaipaakaan. Isot olwipanokset olisiwat otettawat, samassa kuin wiinan polton muutoskin, semmoiseen warteen ett’ei oluttakaan isoissa panoksissa taidettaisi niin halpaan myydä kuin se ilman werota kannattaa. Olwi ei kuitenkaan maalla ole juuri niin mukawa säilyttää kuin wiina, eikä oluella saata tulla niin suurta juomahimoakaan, waikka se enämmän tawaksikin tulisi; tekeehän se paremmin pään kipeeksi kohmelossa, jotta on suurempi muistutus.

Wiinan kauppiaat ja juojat saattawat puolustukseksensa sitäkin juttua kannattaa, että muka maasta menee rahaa ulos enempään rommin tuomiseen kuin wiina on kallista. — Siinä on joku wähä totta; mutta enempään rommin tuomiseen ei mene kymmenettäkään osaa sitä wastaan kuin wiljan sisään tuomiseen, jos wiinaa poltetaan että sitä kyllältä on. Rommia ei tuoda sisäänkään sitä määrää kuin rommin nimellä nautitaan; siinä, joka halwalla hinnalla rommin nimellä myydään, on suurempi osa palowiinaa, joku wähä osa waan rommia; j sjaenjos halman rommin nauttijat tietäisimät karkean aineen, joka semmoiseen wiinaan pannaan, jota rommin nimessä myydään, wiinan makua poisottamaan ja äkeeksi tekemään, niin eipä monta niin raakaa ihmistä olis joka sitä hirwenis nauttia. Jos niinki olis, että kauppa-liikkeessä rommin sisään tuominen näyttäis enenewän, niin kyllä siihenkin korkia ja walaistu Esiwalta keinon keksis, jotta sekin nousis hinnoissa.

Edellä on puhuttu wähemmän määräisen wiinan walmistuksen olewan wälttämättömän juopumuksen ylellisyyden perehyttämiseksi; puhukaamme wielä missä muodossa walmistaminen olisi hyödyllisin.

Isoilla poltto-laitoksilla on se etu, että niissä saadaan wiinaa huokiammalla kululla ja enemmän riistan paljouden suhteen kuin wähillä, joka on woitto wiljan säästössä: ei myös wiina tule suoraltansa monen käteen; mutta wiina on huonompaa maustaan ja terweydelle wahingollisempaa ja rankki laihaa ja myrkyllisempää, ja jota suuremmassa osissa sitä yhdessä kohden tulee, sitä enemmän se tulee yksille luontokappaleille syötettäwäksi ja wähemmän hyödyttäwäksi, paljoutensa suhteen.

Vähemmillä poltoilla on se etu, että wiina tulee parempaa, jos waan taidetaan oikeen käyttää, rankki on sikäli woimallisempaa minkä wertaa wähemmän wiinaa tulee kuin isoilla poltoilla; on myös terweellisempää kuin isoissa poltoissa ja wähemmissä osissa tulee wähemmän yksille luontokappaleille syöttää. Wähemmissä poltoissa saa useampi maawiljelijä riistansa kaupaksi, huokialla laadulla kuljetuksenkin wuoksi, ja pitkän talwen ajalla, jolloin ei ole muutakaan etusaa elatuskeinoa, töistänsä sisään tuloa ja puistansa maksoa.

Maamies.

• ) Tätä kirjoitusta, josta lähettäjää kiitämme, emme ole ennen woineen julkaista.

Toim.

Lähde: Suometar 15.4.1854