Palvelustyttö (Forsman)

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Palvelustyttö.

Kirjoittanut Johan Ludvig Runeberg


Oi, jospa pyhät kellot sois
Ja ylläin juhlaverhat ois.
Ja yö ja usva hälvenis,
Ja pyhä-aamu valkenis!
Ah, silloin viikon vaivat on
Ohitse, pääsen kirkkohon,
Ja kirkoll’ armaan nähdä saan,
Ku viikon kaipas kultoaan.
Kai siellä mäellä seisonee
Hän ennalt’ yksin, vartoillee.
Ja järven jäille katsahtaa,
Kun reet ja kansa tulvajaa.
Mua vaan hän etsii silmillään:
Ja joukko karttuu yhtenään,
Siin’ äkkiään mä ilmenen
Ja naurain häntä kättelen.
Nyt laula, sirkka, siksikun
Päreeni palaa loppuhun,
Ja taas saan maata vuoteellain
Ja unta nähdä sulhostain.
Tääll’ istun nyt ja kehrään vaan,
Ei rulla viel’ oo puolillaan;
Ties Herra, milloin täys’ on työ
Ja pitkän illan päättää yö!


Lähde: Runeberg, Johan Ludvig 1885: Lyyrillisiä runoelmia 1. Suomentanut Kaarlo Forsman. G. L. Söderström, Porvoo.