Papiston palkoista

Papiston palkoista . Kirjoittanut Kustaa Paturi

(Lähetetty).

Papiston palkoista

on sanomakirjallisuudessa ja waltiopäiwilläkin ollut puheen kannatusta, sekä nykyänsä erityinen komitea ehdotusta järjestämässä. Yleinen mielipide näyttää oleman jotta papiston palkkaseikka on liian sekasotkusella ja luonnottomalla kannalla, joten perinpohjainen uudistus papiston palkan maksolle ja jaolle olisi ajan waatimus. Mutta se keino eli muoto, johonka uusi palkan makson laatu pitäisi pohjattaman, näyttää oleman waikea, eikä tyydyttäwää ehdotusta wielä ole suinkaan suomen kielellä julkisuuteen ilmaantunut.

Paitse monia muita, joku wuosi takaperin Suomettaressa eräs kirjoittaja nimimerkillä P. K. ehdotti papiston palkan maksoa maatiloilta manttaalin jälkeen maksettawaksi jywissä ja woissa. Siihen teki tämän kirjoittaja wastalauseen, joka muun seassa sisälsi että toisissa manttaaleissa, toisia suhteen, on warsin monikertaisesti maata ja asukkaita, joten ei ole sowelias papiston palkan maksoa manttaalin jälkeen pohjata. Nykyisin taasen Suomettaren 89 n:ssa on eräs D. G. esittänyt papiston palkan maksoa maatiloilta, tilalla löytywän pelto-alan mukaan tynnyri-luwun jälkeen rukiissa ja woissa. Minun nähdeni papiston palkan maksoa maatiloilta pelto-alan eli tynnyri-luvun jälkeen pohjata on yhtä sopimatoin kuin manttaalin jälkeenki. Pellossa ei ole ainoa maatalouden armo, se riippuu monesta eriosasta. Yhden talon maa taitaa olla enemmäksi osaksi peltona jota wiljakaswien rinnalla käytetään wuorotellen niityn ja laitumen asemesta, luonnon nuttu ja luonnon laidun samalla tilalla on aiwan wähästä arwosta, metsää puuttuu talon tarpeeksi jota täytyy ostaa pellosta saadulla tulolla. Toisella talolla taasen on wähän peltoa, luonnon niittu ja luonnon laidun sitä wastaan suuriarwoiset, metsää yli oman tarpeen myydäkin rahatuloksi. Kumpainenki talo taitaa antaa yhtä paljon puhdasta tuloa ja olla yhtä paljon asukkaita, joten tila-arwon ja wäki-luwun wuoksi olisiwat melwolliset yhtä paljon maksamaan pappi-weroa. Mutta siinä tapauksessa jos pelto-alan jälkeen maksettaisi, tulisi se talo, jolla olisi monikertaisesti suurempi pelto, sikäli suuremman weron maksamaan. Minusta nähden maaseurakunnissa waltiolta jaetun tiuntin lisäksi — olisi henkiluku pohjaksi pantawa papin-weron maksossa. Maatiloilta perhineen, tehtaineen ja työwäkineen mitä kiinteällä maalla eli kruunun taloissa tai torpeissa papin- ja manttaali-kirjain panon kannallisesti asuu, samote itse päällänsä olewista eli kiinteissä thtaissa minkä nimelliset hywänsä maksettaisi henki-luwun mukaan papin palkka jywissä ja josko joku wähä osa woissa. Wirkamiehet, irtonaiset keinoilijat, jotka eiwät kuulu mihinkään sitomukseen maatiloin eli tehtaisiin, sekä itselliswäki maksaisiwat rahassa henkilukua myöten.

Kappeliseurakuntia, jotka omat saanneet seurakuntaoikeuden ja rakentaneet kirkon, mutta on niin wähän asukkaita ettei taitaisi kohta omaa pappia kannattaa, ei sowi pakottaa toiseen seurakuntaan yhdistymään, niinkuin D. S. esittää; se olisi julmaa wääryyttä ja luonnottomuutta semmoista seurakuntaa kohtaan, sekä edistystä wastustawaista, kuin ei seurakunnan asema kansoituksen suhteen semmoista yhdistämistä luonna.

Maamies

Lähde: Suomeetar 27/4/1865