Pappilan kyyhkyset

Kohteesta Wikiaineisto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pappilan kyyhkyset.

Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio


Pappilaan kosioita
Tuli kolme illalla,
Iloista, reimaa poikaa
Ja pulskaa muodolta.
”Teill’ onko tyttäriä?” –
Kysyivät saapuissaan –
”On tässä kyyhkysiä
Kahdeksan kaikkiaan”. –
Nuorinta heistä laittaa
Äitinsä parilallaan –
Ei häntä ikä haittaa,
Ei vuodet ollenkaan.
On hällä tekotukka
Ja ostohampahat,
Poskilla maalikukka,
Las’silmät kirkkahat.
Seuraava kyyhkysistä
On vallan hampaaton
Kuin laiskiainen. – Mistä
Tuo hammaskato on? –
Kaikista kaunihimpi
Ja muuten lempein
On talon kolmas impi,
Syömensä herttaisin.
Huulet kuin sini taivaan,
Silmät kuin mansikka
Ja hampaat mustat aivan,
Hius hanhen harmaja.
Kun tuohon kukkatarhaan
Joutuivat kosiat,
Keksivät keinon parhaan:
Tiehensä juoksivat.
Viel’ oisi ollut viisi
Vanhempaa lintua,
Vaan heistä kuka hiisi
Kehtaisi laulella!


Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.