Paras Ystävä

Paras Ystävä. Kirjoittanut Antti Räty

Ystäväin on ihanainen, – kaunukainen,

   Hän on rakkain kaikista!

Ei ou maassa, – taivahassa,

   Ketään hänen kaltaista.

Hän on mulle uskollinen, – avullinen,

   Elämäni vaiheissa;

Ompa vielä varallinen, – voimallinen,

   Auttaa mua kaikissa.

Hänen kasvons on kun tähti, – joka lähti

   Tuolta puolen pilvien.

Se on mulle näyttäjänä, – käyttäjänä,

   Aina taivaan porttihin.

En siis huoli, jos ma täällä – surunsäällä

   Täyvyn kärsii jotakin;

Ystäväni outtaa tuolla – toissa puolla,

   Auttaahan hän viimeinkin.

Koska viimein äänein vaipuu, – tahon taipuu

   Ystäväni sylihin;

Hän mun saattaa – kuollon kautta,

   Taivaalliseen salihin.

Jos sä tahot, matkamiesi – kukatiesi –

   Tietää Hänen nimeäkin,

Niin on Jiesus – Natsarenus,

   Joka outtaa sinunkin.

A[ntti]. R[äty].

Lähde: Suomi 7.8.1847.